Hiihtäjä Eero Mäntyrannan (1937—2013) kuntopohja rakentui metsätöissä. Systemaattisen harjoittelun hän sai opetella käytännössä itse. Mäntyranta saavutt urallaan kolme olympiakultaa ja kaksi maailmanmestaruutta, sekä seitsemän himmeämpää arvokisamitalia.
Sujuva suoritus triatlonkilpailussa sisältää monien pienten asioiden automaattisen suorituksen. Missä järjestyksessä vaihdan varusteet, miten nautin lisäenergiaa? Monta asiaa voi hoitaa kuntoon jo ennen kilpailua ja kilpailun aikana vaihdot ja muut asiat menevät mukavasti, kun niitä on suunnitellut etukäteen.
SM-maastot olivat pikkuongelmista kärsineelle Oona Kettuselle pettymys. Nyt hän pyrkiikin kisailemalla löytämään kaivatun vireen ennen kauden tärkeimpiä kilpailuja. Vielä Kettunen ei ole päättänyt sitä, onko kesän päämatka estejuoksu vai 10 000 metriä.
Kesän pyöräilykisat lähestyvät. Harjoituksissa on mukava saada todisteita kunnon noususta. Tai jos positiivista muutosta ei tapahdukaan, antaa säännöllinen testilenkki vinkin siitä, että jotain pitäisi kenties tehdä toisin.
Kun maratonkilpailuun on aikaa kolme viikkoa, vähennetään harjoittelumäärää ja parannetaan suorituskykyä minimoimalla väsymys.
Suomessa harjoittelevan kuntourheilijan kannattaa asettaa maratontavoite mieluummin syksyksi kuin kevääksi, sillä silloin ehtii harjoitella kesän hyvissä olosuhteissa. Viron huippujuoksijoista muun muassa kolmossiskoksia Liina, Leila ja Lily Luikia valmentava Harry Lemberg kertoi maratonharjoittelun perusteista Tallinnan yliopiston avoimella luennolla.
Kenian ja Etiopian kestävyysjuoksijoiden geenejä, ominaisuuksia, harjoittelua ja maiden juoksukulttuuria on tutkittu ylivoiman syyn löytämiseksi. Myös ravintopuolta on tutkittu muutamaan otteeseen.
Ilman valmentajaa urheilemista käsittelevän juttusarjan neljänteen ja viimeiseen osaan oli tarkoitus kerätä kestävyyslajien huippunimiä, jotka ovat nousseet huipulle omin neuvoin ilman henkilökohtaista valmentajaa. Nimiä vaan ei löytynytkään kovin helposti, ja sekin on mielenkiintoinen tulos. Miksi heitä on niin vähän?
Maastohiihdon valmentajakerhon kevätseminaarissa puolitoista viikkoa sitten käytiin monia hyviä keskusteluja, joista yksi käsitteli tasatyöntöä. Aihetta puitiin niin välineiden, kilpailuiden kuin harjoittelunkin näkökulmasta. Kestävyysurheilu.fi kyseli tasatyönnön tulevaisuudesta seminaarissakin alustaneelta Olli Ohtoselta.
Kestävyysurheiluvalmentaja Heikki Haapamäki pitää huipulle nousemista ilman valmentajaa mahdollisena, mutta vaikeana. Ilman valmentajaa kaikki on opeteltava alusta alkaen itse.
– Oman kehon kautta opetteleminen voi olla hauskaa ja jännittävää, mutta samalla urheilija tekee koko ajan jatkuvasti virheitä oppimisprosessissa. Ikävässä tapauksessa opetteluun voi kulua koko uran verran aikaa. Nelikymppisenä on sitten kertynyt tarpeeksi tietoa, mutta ura onkin ohi, Haapamäki sanoo.
End of content
End of content
