SM-maastot olivat pikkuongelmista kärsineelle Oona Kettuselle pettymys. Nyt hän pyrkiikin kisailemalla löytämään kaivatun vireen ennen kauden tärkeimpiä kilpailuja. Vielä Kettunen ei ole päättänyt sitä, onko kesän päämatka estejuoksu vai 10 000 metriä.

Maaliskuun 29.päivä juoksija Oona Kettunen hiihti komeasti kymmenenneksi Rukan SM-hiihtojen vapaan 30 kilometrillä. Tämän jälkeen Kettunen laittoi sukset nurkkaan ja siirtyi välittömästi juoksuleirille Portugaliin. Leiri olikin varsin onnistunut.

– Leiri sujui varsin hyvin. Määrää kertyi paljon, mutta siitä huolimatta myös kovissa treeneissä kulku parani leirin edetessä. Alkuleirin ajan Portugalissa oli kuumat hellekelit, mikä oli pieni shokki juuri pohjoisesta tulleelle. Kroppa kuitenkin sopeutui nopeasti ja kelitkin hieman viilenivät, minkä vuoksi tärkeimmissä treeneissä kuumuus ei aiheuttanut ongelmia. Juoksuun siirtymisessä minulla ei ole koskaan pienimpiäkään vaikeuksia, sillä vaikka hiihdän kilpaa, on myös talviharjoittelussani mukana reilusti juoksua. Leirin pääpaino oli vauhtikestävyys- ja hapenotto-ominaisuuksien kehittämisessä sekä peruskestävyyden, nopeuden ja voimatasojen ylläpitämisessä. Kaikki tehoharjoitukset tein juosten, mutta peruskestävyyslenkeistä suurimman osan pyörällä tai vesijuosten, Kettunen kertoo Portugalin leiristään.

Leirin jälkeen kotona Suomessa alkoi sitten valitettavasti esiintyä erilaisia pikkuongelmia, mutta onneksi ei kuitenkaan yhtä pahoja kuin viime keväänä, jolloin juoksutaukoa tuli useampi kuukausi.

– Leirin jälkeen alkoikin sitten pikkuongelmien kierre. Ensin vatsabakteeri ennen SM-puolikasta, minkä vuoksi ruoka ei imeytynyt pariin päivään ennen eikä jälkeen kisan ja kroppa meni aika ”tyhjäksi”, vaikken sata lasissa juossutkaan. Oikeastaan heti vatsan rauhoituttua sairastuin flunssaan, minkä kanssa painittiin seuraava viikko. Lisäksi sekä jalkaterässä että lonkan koukistajassa on ollut pientä tulehdustilaa, mikä on estänyt suunnitellun harjoitusohjelman toteuttamista. Harjoituksia on jäänyt kokonaan väliin ja niiden sisältöä on jouduttu muuttamaan, sillä kovavauhtinen juoksu ärsyttää etenkin lonkan koukistajaa. Mitään vakavaa ei siis ole onneksi ollut, mutta koko ajan jotain pientä. Jälkiviisaana puolimaraton puolikuntoisena oli paha virhe, mutta omat juoksuhalut olivat liian suuret valmentajan varoitteluista huolimatta, Kettunen harmittelee.

Vaivojen jälkeen Kettunen on vasta pääsemässä jälleen kunnon harjoittelun makuun.

– Olen flunssan jälkeen päässyt harjoittelemaan vajaan kahden viikon ajan. Ensimmäinen kunnon kova harjoitus oli toissaviikon lauantaina aluemestaruusmaastoissa, joissa juoksin vielä hieman käsijarru päällä sairastelutaustan vuoksi. Juoksu kuitenkin kulki olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin. Seuraavan päivän vesijuoksuharjoituksessa tulehtunut lonkan koukistaja on kuitenkin rajoittanut harjoittelua etenkin kovavauhtisen juoksun osalta ja tekee sitä pienemmissä määrin yhä. Tulehduksen sijainti on siinä mielessä ongelmallinen, että myös pyöräily ja vesijuoksu ärsyttävät sitä. Tulehduksenkin kanssa voin taas todeta jälkikäteen itseni typeräksi, kun en lopettanut harjoitusta heti tuntemusten tultua. Vesijuostessa alkanutta vaivaa vain oli vaikea ottaa vakavasti, Kettunen harmittelee, ettei aina malta ottaa tarpeeksi varovasti suurista juoksuhaluista johtuen.

Viime viikonloppuna Imatran SM-maastoissa oli nähtävissä, ettei Kettusen juoksu kulkenut parhaalla mahdollisella tavalla ja tuloksena olikin tällä kertaa SM-pronssi, Camilla Richardssonin ja Meri Rantasen viedessä kirkkaammat mitalit. SM-kullan menettämistä enemmän Kettunen harmitteli heikkoa juoksuaan.

– Viime viikonlopun SM-maastot olivat suoraan sanoen valtava pettymys. En harmittele sitä, että jäin kolmanneksi vaan sitä, että juoksin jostain selittämättömästä syystä selvästi alle edeltävien viikkojen suoritusteni. Esimerkiksi viikko takaperin samoissa maastoissa juostuissa aluemaastoissa minulla oli käsijarru päällä juostulla 6 kilometrillä kovempi 4 km:n väliaika kuin SM-maastojen loppuaika. Toistaiseksi en ole keksinyt muuta syytä kuin huono päivä. Ylirasitus on ainakin hyvin epätodennäköistä, sillä vaivat ovat pakottaneet määrät ja tehot pysymään kurissa.

Kettunen aikookin löytää kadoksissa olevan vireen kilpailemalla tiheään tahtiin seuraavien viikkojen aikana.

– Ongelmien vuoksi kovia harjoituksia on jäänyt paljon väliin, mikä näkyy myös tämänhetkisessä suoritus- ja etenkin irtiottokyvyssä. Siitä syystä oikeastaan kaikki tulevat viikot sisältävät jonkun harjoitusmielessä juostavan kilpailun, sillä ne ovat toimineet minulla aina parhaina juoksukunnon esiintuojina. Viikon toisessa pääharjoituksessa puolestaan ylläpidetään vauhtikestävyystasoja sekä houkutellaan juoksuvauhtia esiin hieman lyhempien vetojen muodossa. Ensi viikonloppuna juoksen maantiekisan Karttulassa, seuraavana Tanskassa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa ratakympin ja toukokuun lopussa matkaan Jyväskylän Kenttäurheilijoiden joukkueen ”lisävahvistuksena” Slovakiaan seurajoukkueiden EM-kisoihin aloittamaan estekauttani, Kettunen kertoo lähiviikkojen ohjelmastaan.

Kettusen kesän suunnitelmissa on tehdä kova aika estematkan lisäksi myös 10 000 metrillä, eikä kauden päämatkaa olla lyöty lukkoon lopullisesti.

– Jalkatulehdukset ovat onneksi poistumaan päin ja uskon, että pian voin taas harjoitella täysin normaalisti! Kunto on kyllä olemassa, mutta sen esiin saanti vaatii nyt ehjiä harjoitusviikkoja. En tule olemaan huippukunnossa vielä toukokuun kisoissa, mutta heinäkuun pääkisoihin on vielä terveenä pysyessäni riittävästi aikaa. Siitä huolimatta toivon juoksevani sekä kympillä että esteissä selvästi alle EM-kisarajan, jotta voin muodostaa kesän kisakalenterini täysin ilman tulospaineita. Tämänhetkiset harjoitussuunnitelmat on tehty estejuoksua ajatellen, mutta toukokuun kisoilla on vielä pieni mahdollisuus muuttaa kesän päämatkaani, Kettunen sanoo loppuun.

– Tero Viljanen