Triathlonissa tarvitaan vaikka minkämoisia varusteita. Tähän juttuun on kerätty vinkkejä siitä, miten varusteet saa kisakuntoon ennen triathlontapahtumaa.

Palautumisen ja kuormituksen seuranta on asia, josta puhutaan paljon ja jota tehdään systemaattisesti ainakin hiihtomaajoukkueessa. Menetelmiä on monia, mutta tarkimmankin nykytekniikan tuottaman datan hyödyntäminen on oppimisprosessi. Maajoukkueen tukena dataa kerää ja tulkitsee KIHU, josta Esa Hynynen käsitteli aihetta myös kesäkuun alussa Vuokatissa järjestetyssä kansainvälisessä hiihtokongressissa.

Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta kirjoitti käytännön ravitsemusoppaan kuntoilijoille. Syö, liiku ja kehity on erinomainen ravitsemuksen perusteiden opas myös urheilijoille, mutta muutama kohta vaatii erityishuomiota harjoitusmäärien kasvaessa ja tavoitteiden kovetessa. Rinta käy näitä läpi Kestävyysurheilu+:n haastatttelussa.

Suunnistuksen kaksinkertainen maailmanmestari ja yhteensä 13-kertainen MM-mitalisti Helena Jansson on käynyt viimeisen kolmen vuoden aikana läpi kolme akillesleikkausta, joista viimeisin suoritettiin viime syksynä.

Perttu Hyvärinen on päässyt jo jalkalenkkejä ja sauvarinnettä tekemään. Oman uransa lopettanut estejuoksija Jukka Keskisalo on ollut suurena apuna kuntoutuksessa.

Mediassa pelotellaan istumisen olevan vaarallista. Liikuntatieteiden maisteri Arto Pesola tutkii väitöskirjaansa varten istumisen terveysvaikutuksia ja istumisen vähentämistä toimistotyöntekijöiden arjessa. Tällä kertaa Pesola eläytyi urheilijan toimiin ja pohti istumisen haittoja ja niiden vähentämistä urheilijan elämässä.

Juoksija Oona Kettusen toukokuu meni piloille vatsabakteerin kanssa tapellessa. Nyt Kettusen suorituskyky on kuitenkin vahvassa noususuunnassa ja hän on ehtinyt tekemään jo kauden kärkiajan 5000 metrillä. Juhannuksen Kestävyysurheilu.fi:n seurantaurheilijan viettää Euroopan maiden välisessä superliigassa Venäjällä.

Lihashuollossa ei enää suosita pitkiä stattiisia venytyksiä ja monet hierojatkin käyttävät esimerkiksi active-release -tekniikkaa, jossa lihas jännitetään oikein ja rentoutetaan muutamaan kertaan, jolloin jännitys laukeaa. Aktiivinen kohdevenyttely perustuu samaan ideaan: se on perinteistä stattista venyttelyä hellempi tapa huoltaa lihaksia.

Triggerpisteitä määritellään monella tavalla. Triggerpiste on ”lihaksen ylikireytyneen punoksen tai lihaskalvon sisäinen, voimakkaasti ärtynyt alue” kuvataan yhdessä lähteessä, toisessa taas sanotaan triggerin olevan ”lihakseen tai sen kalvolle tuleva kipupiste, joka säteilee kipua yleensä samalle, joskus pitkällekin triggerpisteestä ulottuvalle alueelle”.