Triathlon on siinä mielessä välineurheilua, että kilpailupäivää varten kertyy paljon mukaan otettavia varusteita. Tarvitaan varusteet kaikkiin kolmeen lajiin, kelin mukainen vaatetus sekä juomat ja energiat. Mukaan otettavien varusteiden määrä riippuu tietysti kilpailtavasta matkasta. Mitä pidempi kilpailu, sitä enemmän on muistettavaa.

Viime kuulumisten jälkeen juoksija Oona Kettunen on jo ehtinyt hiihtää parit nuorten SM-hiihdot ja voittaa pari mitalia SM-halleista. Tällä hetkellä Kettunen valmistautuu parhaillaan MM-puolimaratonille, joka juostaan kuun lopulla Kööpenhaminassa.

Yksi suomalaisen hiihto- ja olympiahistorian ainutlaatuisia hetkiä on Kalevi Hämäläisen olympiavoitto 50 kilometrillä Squaw Valleyn kisoissa 1960. Hämäläinen lähti kilpailuun numerolla yksi ja tuli ensimmäisenä maaliin voittaen samalla olympiakultaa.

Tommi Martikainen kirjoittaa mielenkiintoisen juttusarjan pyöräilijän voimaharjoittelusta.

Uinti on triathlonin ylivoimaisesti haastavin laji. Suurimmalla osalla lajin harrastajista ei ole uintilajitaustaa, vaan muut lajit ovat tutumpia. On luonnollista, että uinti (etenkin avovedessä) jopa pelottaa, koska se on vieras laji. Jokainen oppii silti vapaauintitekniikan, jolla voi lähteä triathlonkisoihin.

Uimataidon oppiminen vaatii oppimismotivaatiota, innostusta ja luottamusta. Jos on liikaa pelkoja ja uinti tuntuu kerta toisensa jälkeen epämiellyttävältä, on mahdollista ettei opi uimaan. Tämä on kuitenkin todella harvinaista.

Uinnin oppiminen vaatii paljon vedessä vietettyä aikaa, runsaasti kilometrejä. Harjoittelussa tulisi pitää ajatus mukana, eli keskittyä olennaisiin asioihin.

Huhtikuussa myyntiin tuleva Polarin V800-harjoitusjärjestelmä on vallankumouksellinen. Polarin mukaan V800 on ainakin neljässä asiassa markkinoilla ainutlaatuinen.

Triathlonharjoittelun johtoajatuksena on se, että harjoitellaan triathlonia eikä pelkästään uintia, pyöräilyä ja juoksua. Harjoittelun yleiset periaatteet eivät silti poikkea muiden kestävyyslajien harjoittelusta. Suoritusajan puitteissa triathlonin puolimatkalla ja täydellä matkalla painottuvat eri kestävyysominaisuudet kuin vaikka hiihdossa tai juoksussa.

Oletko koskaan miettinyt kuinka huippujuoksijat harjoittelevat? Niin minäkin. Juoksijoiden harjoittelusta on tietoa jonkin verran, mutta varsinainen tutkimustieto etenkin yksittäisten urheilijoiden päivittäisistä rutiineista on toistaiseksi vähäisempää. Siksi olikin hienoa kuulla kuukausi takaperin juuri julkaistusta artikkelista koskien erään naiskestävyysjuoksun pioneerin uraa ja harjoittelun erityispiirteitä.

Suomalaiset kestävyysjuoksijat ovat saavuttaneet historian saatossa runsain mitoin menestystä. Viime vuosisadan ensimmäistä puoliskoa muisteltaessa ensimmäisinä esiin nousevat Paavo Nurmen, Hannes Kolehmaisen ja Ville Ritolan nimet. On mahdollista, että ilman toista maailmansotaa Viljo Heino (1914-1998)olisi noussut samaan kategoriaan. Sotavuosista huolimattakin Heino on merkittävä osa suomalaista juoksuhistoriaa. Hän oli maamme 1940-luvun lopussa päättyneen ensimmäisen menestyskauden viimeinen suurjuoksija.

Käytkö päivittäin purkilla varmistaaksesi riittävän vitamiinien ja antioksidanttien saannin? Mikäli vastasit kyllä, kannattaa ehkä harkita uudelleen. Uusimpien tutkimusten mukaan ravintolisät eivät ole tarpeen suurimmalle osalle väestöä ja saattavat jopa haitata kestävyysominaisuuksien kehittymistä.