Yksi suomalaisen hiihto- ja olympiahistorian ainutlaatuisia hetkiä on Kalevi Hämäläisen olympiavoitto 50 kilometrillä Squaw Valleyn kisoissa 1960. Hämäläinen lähti kilpailuun numerolla yksi ja tuli ensimmäisenä maaliin voittaen samalla olympiakultaa.

Kalevi Hämäläinen (1932- 2005) on yksi viidestä suomalaisesta mieshiihtäjästä, jotka ovat voittaneet henkilökohtaisen olympiakullan hiihdossa. Ennen häntä sen tekivät Veli Saarinen ja Veikko Hakulinen ja hänen jälkeensä Eero Mäntyranta ja Mika Myllylä. Kaikilta viideltä löytyy myös henkilökohtainen maailmanmestaruus. Hämäläinen kuuluu varsin harvinaiseen suurhiihtäjien porukkaan, joista yksikään ei valitettavasti ole enää elossa maallisia latuja hiihtämässä. Aika harvassa ovat siis hiihdon suomalaiset henkilökohtaiset olympiavoittajat olleet.

Seuraava teksti perustuu Lauri Järvisen kirjaan Numero yksi: Kalevi Hämäläinen.

Arvokisadebyyttinsä Kalevi Hämäläinen teki suhteellisen nuorena 23-vuotiaana Cortinan olympialaisissa, joissa hän pääsi hiihtämään ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmassa olleen 30 kilometriä, tuloksena 20. sija Veikko Hakulisen voittamassa kilpailussa. Hämäläinen sortui liian kovaan alkuvauhtiin ollen 10 kilometrin kohdalla viidentenä, mutta loppumatkasta tuli nuorelle miehelle vielä noutaja.

Cortinan jälkeen ennen Squaw Valleyn olympialaisia ohjelmassa oli Lahden MM-kotikisat 1958. Siellä Hämäläinen saavutti uransa toisen henkilökohtaisen arvokisavoittonsa voittaen kisojen avausmatkan 30 kilometriä kotiyleisön silmien edessä. 50 kilometrillä Hämäläinen hiihti seitsemänneksi.

Olympiakultaa numerolla yksi

Vuoden 1960 olympialaiset käytiin Squaw Valleyssä Kaliforniassa USA:ssa peräti 2000 metrin korkeudella. Tämä valinta herätti aikanaan kohua ja hieman närääkin, sillä ennen kisojen myöntämistä paikalta ei löytynyt kuin hyvät maastot ja muutama hotelli ja motelli, mutta niin vain kisapaikat valmistuivat ajoissa.

Kisojen avausmatka 30 kilometriä ei vielä luvannut kultajuhlia, sillä Lahden maailmanmestari sijoittui kilpailussa 12:nneksi Ruotsin Sixten Jernbergin voittamassa kilpailussa. Mutta Hämäläinen oli tähdännytkin kisoissa nimenomaan 50 kilometrin kilpailuun. Kahta päivää ennen 50 kilometrin kilpailua Suomi nappasi viestin kultaa hurjan taistelun jälkeen ja Veikko Hakulisen ankkuroimana. Hämäläinen ei ollut viestijoukkueessa mukana, mutta lisää suomalaisjuhlia oli siis luvassa.

Mennäänpä sitten siihen legendaarisen kilpailuun. Uransa viidennelle 50 kilometrille startannut Hämäläinen sai tietää vasta edellispäivänä, että hänet on ilmoitettu lauantain hiihtoon. Suomen joukkueen johtaja Akseli Kaskela myönsi, että hän oli ”unohtanut kertoa asiasta Hämäläiselle”. Varmuuden vuoksi Hämäläinen oli kuitenkin tehnyt muutamaa päivää ennen kilpailua pitkän lenkin ja oli varautunut hiihtämään kilpailussa.

Kilpailu alkoi tasan kello seitsemän aamulla, kun järjestäjät tiesivät, että keli saattaa muuttua nopeasti puolipäivän lähestyä. Kalevi Hämäläinen oli jälleen kerran laitettu suomalaisista ensimmäiseen lähtöryhmään ja tällä kertaa hän sai arvonnassa numeron yksi.

Mitään suurta yleisöryntäystä hiihdon kuninkuusmatka ei amerikkalaisten osalta aiheuttanut. Hiihdon alkaessa kymmenen asteen pakkasessa käynnistynyttä kisaa oli seuraamassa kymmenen maksanutta katsojaa, kolmenkympin alkaessa heitä oli ollut sentään viisi enemmän.

Hämäläinen hiihti koko kilpailun täysin yksin nähden muita hiihtäjiä ainoastaan stadionilla käydessään ja lähtiessä uudelle lenkille ja muiden hiihtäjien tullessa häntä vastaan.

– Ensimmäisenä matkaan lähteneenä tunsin oloni ladulla varsin yksinäiseksi, sillä en nähnyt muita hiihtäjiä kuin stadionilla kääntyessäni heidän tulleessaan vastaani. Sain kuitenkin suomalaisilta väliaikatietoja matkan varrella, joten en joutunut hiihtämään aivan säkissä. Reilut norjalaisetkin pitivät hymyillen sormeaan pystyssä osoittaen, että olen ykkösenä, Hämäläinen kommentoi lähtöpaikkaansa.

Ja kovaa vauhtia Hämäläinen keulilla piti. Hämäläinen johti kilpailua 15 kilometristä eteenpäin, ainoastaan 10 kilometrin kohdalla Ruotsin hiihtotähti Sixten Jernberg oli häntä edellä. Tämän jälkeen yksikään hiihtäjä ei pystynyt ensimmäisenä lähteneen Hämäläisen väliaikoja lyömään. Hämäläisen maaliintulon jälkeen saatiin odottaa kymmenisen minuuttia ennen kuin seuraava hiihtäjä tuli maaliin.

Suomi sai kilpailussa kaksoisvoiton, sillä toinen suomalainen hiihtokuningas, Veikko Hakulinen hävisi Hämäläiselle 20 sekuntia varmistaen suomalaisten kaksoisvoiton. Lopussa Hakulinen pystyi hieman tavoittamaan Hämäläistä, mutta ei riittävästi ja näin juvalainen pääsi juhlimaan uransa makeinta voittoa. Kaksikko oli kilpailussa lopulta ylivoimainen päästen ainoina alle kolmen tunnin Hämäläisen voittoajan ollessa 2.59.06,3. Jernberg hiipui lopulta kilpailun viidenneksi ja olympiapronssin sai hänen maanmiehensä Rolf Rämgård reilut kolme minuuttia Hämäläiselle hävinneenä.

Näin Kalevi Hämäläinen kommentoi vielä kilpailuansa.

– Latu oli erinomaisessa kunnossa, eikä sen kunto vaihdellut, vaikka niin olisi saattanut luulla. Siellä täällä oli hieman vitilunta, siinä kaikki. Pelätystä nuoskasta ei ollut puhettakaan. Sukseni luistivat koko ajan mainiosti ja myös pitivät. Pito olikin tarpeen, sillä nousut olivat erittäin raskaita ja ne oli otettava varovaisesti. Ja kyllä tämä urakka työstä kävi – nelisen kilometriä ennen maalia sain väsymyskohtauksen ja tunsin kipua rinnassani, mutta loppu meni taas paremmin, kun hellitin hieman. Muuten hiihtoni sujui mainiosti. Kilometri ennen maalia alkoi viimeinen ja rankka nousu. Yritin olla varovainen, sillä pohkeissa tuntui jo pientä suonenvedon tapaista. Lopun tulin mahdollisimman rennosti lasketellen. Kolmen viikon oleskelu täällä vaikutti siihen, että hengitys kulki hyvin; päinvastaisessa tapauksessa koko kilpailusta ei minun kohdallani olisi tullutkaan mitään. Kyllä totuttautuminen täällä on maksanut vaivan. Kaikki on alkanut tuntua paremmalta, mitä pidemmälle on ehditty. Loppu hyvin, kaikki hyvin, kertoi kuninkuusmatkan olympiavoittaja UPI:n ja STT:n uutisessa.

Kalevi Hämäläinen maalissa juhlittuna hiihdon olympiavoittajana. Kuva: Kirjassa Lauri Järvinen: Numero yksi: Kalevi HämäläinenHyvistä suorituksistaan huolimatta Hämäläinen laitettiin monta kertaa suomalaisista ensimmäisenä ladulle ja tämä harmitti Lahden 1958 30 kilometrin maailmanmestaria, jossa hän myös starttasi kärkipäässä numerolla yhdeksän.

– Kyllä minua kuitenkin hiukan harmittaa se, että minut aina pistetään meikäläisistä ensimmäiseksi ladulle. Enköhän nyt ole jo tehnyt sen verran, että voisin päästä johonkin edullisempaan ryhmään. Numero yksi ei minua kuitenkaan etukäteen mitenkään pelottanut, sillä sitä nopeammin urakasta pääsen eroon, mitä aikaisemmin lähden matkalle. Yksin vedin koko ajan.

Myös kilpailun kakkonen Veikko Hakulinen tunnusti Hämäläisen paremmuuden.

– Kalevi oli aloittanut kilpailun ykkösenä, johtanut suurimman osan matkasta ja saapunut ykkösenä maaliin, joten kultamitali oli ansaitusti hänen, Hakulinen sanoi kilpailun jälkeen.

Loppu-ura pettymystä ja katkeria joukkuevalintoja

Squaw Valleyn jälkeen Hämäläinen saavutti vielä MM-pronssia kuninkuusmatkalta Puolan Zakopanessa 1962. Innsbruckin olympialaisissa 1964 Seefeldin laduilla Hämäläinen johti 50 kilometrin kilpailua vielä puolimatkasta selvällä lähes minuutin erolla, mutta uuvahti täysin loppumatkasta ja sijoittui lopulta 16:nneksi uransa viimeisessä arvokisahiihdossa häviten voittaja Jernbergille yli kahdeksan minuuttia.

Innsbruckin kisojen jälkeen Hämäläistä ei enää Suomen joukkueeseen arvokisoissa valittu ja hän koki katkeran karsiutumisen niin Oslon 1966 MM-kisoista kuin Grenoblen 1968 olympialaisista. Nämä valinnat herättivät jo aikanaan paljon närää ja kritiikkiä ja jättivät ikävän särön Kalevi Hämäläisen loistavaan hiihtouraan. SM-kisoissa Hämäläinen hiihti vielä 39-vuotiaana kahdeksanneksi 50 kilometrillä 39-vuotiaana vuonna 1972 ja hiihteli tämän jälkeen vielä pari vuotta pienempiä kisoja.

Tulokset Squaw Valley 50 km 27.2.1960:

1. Kalevi Hämäläinen, Suomi 2.59.06,3
2. Veikko Hakulinen, Suomi 2.59.26,7
3. Rolf Rämgård, Ruotsi 3.02.46,7
4. Lennart Larsson, Ruotsi 3.03.27,9
5. Sixten Jernberg, Ruotsi 3.05.18,0
6. Pentti Pelkonen, Suomi 3.05.24,5

>> Kultahiihto Ylen Elävässä arkistossa audiona

>> video hiihdosta (venäjäksi)

– Tero Viljanen

Lähde: Järvinen Lauri. Numero yksi: Kalevi Hämäläinen. 2009.