Triathlonharjoittelu jo itsessään tarkoittaa kompromisseja eri lajien harjoittelun välillä. Edes huippu-urheilijat eivät voi harjoittaa jokaista osalajia ottamatta huomioon kokonaissuoritusta. Kehittymisen kannalta on ratkaisevaa osata harjoitella triathlonia, ei pelkästään uintia, pyöräilyä ja juoksua.

Kokonaiskuormituksen hallitsemisen vuoksi on opittava hallitsemaan omaa ajankäyttöä ja analysoimaan harjoitusvaikutuksia sekä palautumisen tilaa. Jatkuva pieni ylirasitus ja kiire aiheuttavat huomaamattomasti pitkäkestoisen ylirasitustilan, joka yleensä laitetaan harjoittelun syyksi. Kokonaiskuormitus voi nousta liialliseksi myös kovan harjoittelun myötä, mutta yleensä siihen liittyy useampia syitä.

Opashiihtäjä on joukkueen tärkeä taustavoima, joka myös palkitaan mitalilla hänen työparinsa menestyessä. Opashiihtäjältä vaaditaan kovaa kuntoa, tietää kolmansiin paralympialaisiinsa suuntaava Timo Salminen. Tällä kertaa hänen opastettavanaan on Rudolf Klemetti.

Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi palauttivat Suomen mieshiihdon olympialaisten kultakantaan 16 vuoden tauon jälkeen, mutta Marjut Roligin (silloin tyttönimellä Lukkarinen) hiihtämä olympiavoitto viidellä kilometrillä Albertvillen olympialaisissa 1992 on edelleen Suomen viimeisin naishiihdon olympiavoitto. Hevoskuuri jutteli Roligin kanssa tuosta Albertvillen kilpailusta ja hänen hiihtourastaan ylipäätään.

Triathlon on kestävyyslaji sanan varsinaisessa merkityksessä. Triathlonia pidetään kestävyyslajien kuninkaana, sillä yhdistyyhän siinä jo yksittäisinä suorituksinakin pitkinä pidettyjä urheilusuorituksia.

Pyöräilijöiden keskuudessa kuluneen aiheen ruodinta on hyvä aloittaa yhtä kuluneella, joskin mukaillulla, Shakespeare –lainauksella. Aiheesta, siis hiihtääkö vai eikö hiihtää, on käyty paikoin jopa kiivastakin keskustelua tuntemieni pyöräilijöiden keskuudessa niin kauan kuin olen pyörällä kilpaa ajanut, eli jo lähemmäs viisitoista vuotta. Keskustelu on epäilemättä alkanut jo kauan ennen sitä, eikä sille myöskään näy loppua. Seuraavassa on tarkoitus tarkastella hiihdon sopivuutta pyöräilyn oheisharjoitteeksi hivenen analyyttisemmin, ja pyrkiä jonkinlaiseen johtopäätökseen sekä kuntoilijan että tavoitteellisen kilpapyöräilijän näkökulmasta. Pohdinnan voi jakaa vaikkapa muutaman eri näkökulman mukaan, kuten olen jatkossa tehnyt:

Tässä artikkelisarjassa käsitelty nuoren kestävyysjuoksijan valmentamista. Tämän artikkelin aiheita ovat motivaatio ja kilpaileminen.

[Aiemmin julkaistu 13.2.2012] Kahvakuulailu on viime vuosien aikana ottanut paikkansa suomalaisten liikkujien lajivalikoimassa. Kuulailun etuna on, että se soveltuu harjoitusmuodoksi hyvin erilaisiin tavoitteisiin tähtääville ja sitä voi harrastaa sekä sisällä että ulkona.

Oikeat ja tarkoitukseen soveltuvat varusteet ovat tärkeitä mukavuus- ja turvallisuustekijöitä myös triathlonissa. Alkuun pääsee pienillä varustehankinnoilla ja ensikosketuksen lajiin voi hyvin ottaa lainavarusteilla.

Veli Saarinen voitti ensimmäisenä suomalaisena maastohiihtäjänä olympiakultaa Lake Placidin olympialaisissa 50 kilometrin hiihdossa 1932. Oman aktiiviuransa jälkeen Saarinen toimi Suomen Hiihtoliiton päävalmentajana vuosina 1937-68 eli pidempään kuin kukaan muu. Saarisen merkitys suomalaiselle hiihdolle on siis ollut suurempi kuin kenelläkään toisella. Hevoskuuri palaa Sotshin olympialaisten kunniaksi muutamiin merkittäviin suomalaisiin hiihtohenkilöihin ja –hetkiin ja aloittaa itseoikeutetusti Veli Saarisesta.

Tässä artikkelisarjassa käsitellään nuoren kestävyysjuoksijan valmentamista. Tämän artikkelin aiheena on nuoren juoksijan kevään ja kesän harjoittelu. Sarjan päättävän artikkelin aiheita ovat motivaatio ja kilpaileminen.