Hurjan hiihtomenestyksen myötä norjalaisten tekemiset ja filosofia kiinnostavat hiihtomaailmassa. Eldar Rønningin mukaan yhteistyö ja joukkue ovat tärkein avain huipulle nousemiseen. Rønningillä oli aikaa juttutuokiin kestävyysurheilu.fi:n kanssa ennen Tartu Maratonia.
Monet muistavat Jouko ”Jokkeri” Elevaaran, 71, parhaiten vuoden 1980 Moskovan olympialaisten kaksinkertaisen mitalistin Kaarlo Maaningan pitkäaikaisena valmentajana. Valmentamisen merikarvialaislähtöinen Elevaara aloitti Posiolla, jossa hän toimi paikallisen Pyrinnön valmentajana ja toiminnanjohtajana vuosina 1967-73. Seura nousi tuona aikana maan parhaiden yleisurheiluseurojen joukkoon. Läpimurtovuosi oli 1969, jolloin Pyrintö oli Suomen paras ikäkausiseura. Vuonna 1973 se oli seuraluokittelupisteissä maan toiseksi paras yleisurheiluseura.
Jämin jänteen Ristomatti Hakolan yksi unelma hiihtäjänä tuli toteen kotiyleisön edessä Jämin SM-hiihdoissa tammikuun lopulla, kun 23-vuotias hiihtäjä lunasti sprintin SM-pronssillaan paikan Falunin MM-hiihtoihin. Torstaina hiihdettävässä perinteisen sprintissä Hakola lähtee rohkeasti tosissaan tavoittelemaan välieräpaikkaa.
Urheilijan arki. Miksi siitä ei keskustella valmennuksessa? No, sentään kokonaisvaltaisessa valmentautumisessa siitä puhutaan, ainakin vähän. Työläisen arki. Onko arki vain välttämätön paha, raskasta aikaa, työläs hoitaa ja… juhlan vastakohta? Ymmärrettävää, arkihan on vain arkea, tylsää, rutiineja, toistoja ja… elämää!
Falunin MM-hiihtoihin valittu Laura Mononen joutuu jättämään sunnuntain Östersundin vapaan 10 kilometrin kilpailun väliin lievän ylähengitystieinfektion takia. Uransa parasta kauttaan hiihtävä espoolainen valmistautuukin ensimmäisiin aikuisten arvokisoihin hieman ristiriitaisin tuntein.
Valmentaja on tärkeässä roolissa urheilijaa motivoivan ympäristön luomisessa. Erilaisia valmennussuhteita ja käyttäytymismalleja tutkittaessa on löydetty tekijöitä, jotka voivat tehdä ilmapiiristä, ympäristöstä ja valmennussuhteesta hyvinkin epämotivoivan. Tässä jutussa esitellään kuusi huomionarvoista kohtaa.
Epämotivoivien tekijöiden eritteleminen voi auttaa tunnistamaan omassa tilanteessa vallitsevia ongelmia.
Vaikka urheiluvammat ovat käytännön tasolla fyysisiä, voivat tietynlaiset psyykkiset ominaisuudet tutkimusten mukaan suurentaa riskiä vamman syntymiseen. Myös vamman paranemiseen vaikuttavat fyysisen palautumisen lisäksi psyykkiset tekijät.
Arvokisoja ennen viimeistelyleireillä painotetaan usein henkisen vireen hakemista kauden päätähtäimeen valmistauduttaessa. Se on tärkeää, mutta myös harjoittelulla on väliä. Kestävyysurheilu.fi kysyi maajoukkuevalmentaja Olli Ohtoselta missä määrin sprinttereiden ja normaalimatkan hiihtäjien valmistautuminen eroaa toisistaan, millä tavoin viimeistelyleirillä voi vielä paikata vaikkapa kauden aikana olleita ongelmia ja mikä on viimeistelyleirin pahin harjoituksellinen virhe.
Toni Ketelän kolmossija Otepään maailmancupissa oli monelle yllätys, mutta miehelle itselleen luonnollinen jatkumo kehitykselle ja hyville tuntemuksille. Kestävyysurheilu.fi tapasi Falunin MM-sprinttiin valmistautuvan vaasalaisen viimeistelyleirillä Vuokatissa.
Estejuoksija Oona Kettunen sijoittui Jämin SM-hiihdoissa raskaassa 15 kilometrin perinteisen kilpailussa komeasti kahdeksanneksi heti maajoukkuehiihtäjien jälkeen. Kettusen mielessä ei ole kuitenkaan lajinvaihto ja siirtyminen hiihdon pariin. Keskiviikkona Kettunen oli ehtinyt jo Vaasaan hallikisoihin.
End of content
End of content
