Eldar Rønning: huipulle pääsee vain tiimityöllä
Hurjan hiihtomenestyksen myötä norjalaisten tekemiset ja filosofia kiinnostavat hiihtomaailmassa. Eldar Rønningin mukaan yhteistyö ja joukkue ovat tärkein avain huipulle nousemiseen. Rønningillä oli aikaa juttutuokiin kestävyysurheilu.fi:n kanssa ennen Tartu Maratonia.
Hurjan hiihtomenestyksen myötä norjalaisten tekemiset ja filosofia kiinnostavat hiihtomaailmassa. Eldar Rønningin mukaan yhteistyö ja joukkue ovat tärkein avain huipulle nousemiseen. Rønningillä oli aikaa juttutuokiin kestävyysurheilu.fi:n kanssa ennen Tartu Maratonia.
32-vuotias Rønning ei pettymyksekseen yltänyt mukaan Norjan kivikovaan Falunin MM-joukkueeseen. Kisarintamalla Rønningilla ei ole hetkeen sujunut huippuvauhtia. Olympialaiset menivät pieleen voitelu- ja suksiongelmien vuoksi. Nyt alkukaudella Rønning sairasteli ja menetti parhaan teränsä ennen MM-näyttöpaikkoja.
Positiivinen ja iloinen Rønning tähtää kuitenkin jo seuraaviin koitoksiin. Neljä kertaa peräkkäin viestin MM-kultaa vieneessä joukkueessa mukana ollut mies muistuttaa, että kestävyysurheiluun kuuluu huonoja jaksoja, jotka kuitenkin menevät jossain vaiheessa ohi.
Harjoittelu on ilmaista
Norjan hiihtomaajoukkueen budjetti on moninkertainen esimerkiksi Suomeen nähden. Vankka talous on herättänyt siinä määrin kateutta, että esimerkiksi Justyna Kowalczuk avautui medialle, miten mahdotonta on kilpailla sellaisella budjetilla varustettua porukkaa vastaan. Rønning muistuttaa, että kestävyysharjoittelu on käytännössä ilmaista. Tossut jalkaan ja ulos.
– Perheeni ei ollut varakas ollenkaan. Kävin nuorena aina kesätöissä ansaitakseni itse rahaa leireihin. Olin töissä maatilalla ja aamuisin lypsin 20 lehmää, Rønning muistelee. Taloudellinen tilanne helpottui vasta kun Rønning otti ensimmäisen maailmancupin osakilpailuvoittonsa vuonna 2005.
Seuraavat hiihdon MM-kilpailut käydään Lahdessa ja olympialaiset Etelä-Korean Pyoengchangissa. Molemmat paikat sijaitsevat matalalla, joten korkealla leireileminen ei ole tarpeen. Rønning aikookin harjoitella pääasiassa kotona viettääkseen aikaa perheen kanssa, joten huipputasolla hiihtäminenkään ei välttämättä vaadi kallista leiritystä.
Rønningillä olosuhteet ovat kohdallaan kotonakin. Hän asuu Trondheimin naapurissa Flatåsenissa, kymmenen kilometrin päässä Trondheimin keskustasta. Trondheimissa asuu paljon Norjan huippuhiihtäjiä, maajoukkuemiehistä Chris Jespersen ja Didrik Tønseth. Rønning on hiihtänyt joitakin maratonhiihtoja Team United Bakersin joukkueessa. Tiimin hiihtäjistä Trondheimissa asuvat Johan Kjølstad, joka on Rønningin paras harjoituskaveri, sekä John Kristian Dahl ja Tore Bjørseth Berdal.
Nuoret tiimeiksi!
Käytännössä kaikki Norjan huippuhiihtäjät asuvat joko Trondheimissa, Oslossa tai Lillehammerissa.
– Suomessakin nuorten hiihtäjien kannattaa muuttaa yhdessä sinne, missä on parhaat harjoitteluolosuhteet ja paljon kovia harjoituskavereita. Norjan naiset näkevät koko ajan, miten kovaa Björgen nousee jonkun mäen, eli mille tasolle on päästävä maailman huipun saavuttamiseksi, Rønning sanoo.
Trondheimiin on valmistunut juuri uusi harjoittelukeskus. Tärkeintä on kuitenkin, että ympärillä on paljon ihmisiä, jotka haluavat olla mukana tukemassa hiihtoharjoittelua.
– Nuorena kotipaikkakunnallani oli aina joku, joka oli valmis viemään harjoituksiin tai voitelemaan suksia. Yhteisestä tekemisestä syntyi innostunut ja kannustava ilmapiiri, Rønning muistelee nuoruuttaan.
Lukion Rønning kävi Meråkerin hiihtolukiossa. Samasta koulusta on tullut aikojen saatossa 139 hiihtäjää ja ampumahiihtäjää, jotka ovat voittaneet mitaleita Norjan mestaruuskilpailuissa, MM-kisoissa tai olympialaisissa. Trondheimista tunnin matkan päässä sijaitsevan koulun oppilaita ovat olleet Tora Berger, Petter Northug, Frode Estil, Tor Arne Hetland, Martin Johnsrud Sundby, Johan Kjølstad… Yhteensä koulun mitalitaulukon saldo näyttää 894 mitalia. MM-kisoissa voi hyvin tulla 900 täyteen ja Rønningkin aikoo vielä sanoa sanansa tuohonkin tilastoon.
– Motivaationi on hyvä ja Trondheimissa on tällä hetkellä aivan loistavat olosuhteet ja harjoitusporukka.
– Outi Hytönen




