Iso oivallus siivittänyt Toni Ketelää hallitusti huippuvireeseen
Toni Ketelän kolmossija Otepään maailmancupissa oli monelle yllätys, mutta miehelle itselleen luonnollinen jatkumo kehitykselle ja hyville tuntemuksille. Kestävyysurheilu.fi tapasi Falunin MM-sprinttiin valmistautuvan vaasalaisen viimeistelyleirillä Vuokatissa.
Toni Ketelän kolmossija Otepään maailmancupissa oli monelle yllätys, mutta miehelle itselleen luonnollinen jatkumo kehitykselle ja hyville tuntemuksille. Kestävyysurheilu.fi tapasi Falunin MM-sprinttiin valmistautuvan vaasalaisen viimeistelyleirillä Vuokatissa.
Ketelä nousi hiihtokansan tietoisuuteen toden teolla Val di Fiemmen MM-kisoissa, jossa hän oli 8. sijallaan kisojen paras suomalainen mieshiihtäjä. Seuraavalle kaudelle alkoi vapaan hiihtotavan kehitykseen tähdännyt projekti, jonka tarkoitus oli viedä Ketelä olympialaduille Sotshiin tulosta tekemään. Olympiapaikka karkasi sairastelujen ja muiden ongelmien takia, ja kaudesta tuli raskas.
– Viime keväänä pidin pisimmän siirtymäkauteni koskaan: viiteen viikkoon en tehnyt mitään. Ihan täyttä lepoa, odotin niin kauan, että alkoi taas kiinnostaa. Piti vähän ladata akkuja. Kun harjoittelua sitten aloitettiin, palasimme Ollin kanssa Val di Fiemme -kauden pohjalle. Sitä viilattiin hyväksi todetuilla jutuilla, tasatyöntö ykköspainotuksena, Ketelä pelkistää.
Pelkkä vanhaan palaaminen ja hyväksi havaitun tuunaaminen tarvittavin painotuksin ei ollut ainoa oivallus, jonka Ketelä ja valmentajansa Olli Ohtonen tälle kaudelle tekivät.
– Isoin oivalluksemme harjoitusurallamme oli, että tarvitsen tehojen tekemistä enemmän ylläpitävää harjoittelua, koska minulla on kohtuureippaasti lihasmassaa. Todella paljon olen tehnyt aerobista harjoittelua ja huuhtelevaa harjoittelua, kevyttä lenkkiä. Silloin lihas pysyy vetreänä. Jos teen paljon tehoja, lihas menee helposti kovaan tukkoon, Ketelä sanoo ja jatkaa:
– Vapaan projektissa kävi juuri niin: tein kesällä sauvoitta luistelua ja hitailla rullilla jauhettiin, tuli koko ajan isosti kuormittavaa. Vasta maaliskuussa alkoi ensimmäisen kerran tuntua, että kulkee. On huomattu tänä vuonna, että kevyttä harjoittelua tarvitaan paljon. Se oivallus on ollut isossa roolissa.
Rauhallinen fiilis
Val di Fiemmessä Ketelä onnistui juuri perinteisen sprintissä kauden tärkeimmällä hetkellä. Vaikkei siitä ole kuin kaksi vuotta, tilanne on nyt aivan toinen. Val di Fiemmen kautena Ketelä oli ensimmäistä vuottaan ammattihiihtäjä, ja pystyi panostamaan lajiin täysillä.
– Heti tuli tulosta. Se osoitti, että kun vaan jaksaa painaa duunia, varmasti on mahdollisuudet paljon parempaankin. Tähän vuoteen verrattuna menimme silloin kuitenkin enemmän niin sanotusti tuurilla, silloin oli rikkonaisempi kesä taustalla. Tänä vuonna kaikki on ollut hallitumpaa ja olemme olleet koko ajan kartalla kropan tilanteesta. Siinä mielessä on todella rauhallinen fiilis edetä, koska tiedän olevani paremmassa kunnossa kuin koskaan, Ketelä sanoi.
Otepään onnistuminen ei ollut mikään yllätys ehjän harjoituskauden jälkeen. Toukokuusta asti heinäkuun Ylläksen-leirille harjoittelu sujui suunnitelmien mukaan nousujohteisesti ja kehitystä tuli. Sen jälkeen oli elokuun alkupuolella huonompi jakso, johon tosin sisältyi jatkoa ajatellen tärkeä poskionteloiden leikkauskin. Syyskuusta lähtien harjoittelu sujui hyvin ja nousujohteisesti ja antoi odottaa hyvää kilpailukautta.
– Maailmancupissa Rukalla sprintti oli pettymys, mutta positiivista oli, että normaalimatka kulki todella hyvin. Ruka oli kuitenkin pienimuotoinen comeback. Rukan jälkeen harjoittelin jouluun asti Vuokatissa, pystyin keskittymään hyvin harjoitteluun ja tiesin, että jossain vaiheessa napsahtaa. Jos olisin pysynyt pystyssä Falunin Skandinavia-cupissa, se olisi voinut olla jo silloin, mutta Otepäässä sitten.
Ketelä vetää sprinttijoukkoa Vuokatin leirin harjoituksessa. Kuva: Heidi Lehikoinen
Selkeä sapluuna kohti MM-sprinttiä
Ketelä ymmärtää, että suurelle yleisölle kolmossija Otepäässä oli yllätys. Suomalaissprintterit ovat usein menneet isolla laumalla karsinnasta jatkoon, mutta sen jälkeen erähiihdot ovat olleet haastavia. Otepäätä ennen Ketelällä oli takanaan 1,5 kuukautta erittäin hyvää harjoittelua, joten edellytykset olivat hyvät.
– Siksi se ei ollut mikään yllätys. Mietin, että jos tuntuu näin pirun hyvältä, eikä tule tulosta, niin täytyy ihmetellä, millä ihmeellä sitä sitten tehdään, Ketelä naurahtaa kolme viikkoa myöhemmin.
Kohti MM-Falunia Ketelällä on selkeä sapluuna. Haastattelupäivänä keskiviikkona hän oli tehnyt pidemmän ala-vk-harjoituksen, tostaina oli kevyempi päivä, perjantaina matolla hiihtoa ”herkkyyksiä ylös” ja sunnuntaina sprinttitreeni.
– Välipäivät kevyesti, ensi viikko onkin hyvin pitkälle palauttelua ja kevyttä lenkkiä. Östersundissa toivottavasti pääsen hiihtämään useamman erän, se kisa on tavallaan viimeinen tärkeä valmistava harjoitus. Sitten taas palauttelua ja Falunissa päivää ennen kisaa aukaisutreeni, Ketelä tiivistää selkeän etenemisensä kohti päätavoitetta.
Tuleva MM-sprinttirata on tuttu Skandinavia-cupista.
– Nurinmeneminen pitää poistaa korvien välistä ja miettiä uusi reitti siihen. Olen pystynyt vähän mallailemaan rataa ja omia vahvuuksiani ja miettimään, missä kannattaa iskeä ja mihin itse panostaa. On myös tärkeää, että on jo valmiina päässä kulkureitit lähtöön ja niin edelleen.
Mihin olisit tyytyväinen Falunissa?
– Vire on ollut hyvä ja suunta ylöspäin. Kun saisin tämän nousujohteisuuden jatkumaan Faluniin asti ja saisin siellä kauden parhaan suoritukseni. Olisin tyytyväinen, jos saisin irti itsestäni niin paljon kuin tänä vuonna on otettavissa, Ketelä muotoilee hymyillen.
– Heidi Lehikoinen




