Estejuoksija Oona Kettunen sijoittui Jämin SM-hiihdoissa raskaassa 15 kilometrin perinteisen kilpailussa komeasti kahdeksanneksi heti maajoukkuehiihtäjien jälkeen. Kettusen mielessä ei ole kuitenkaan lajinvaihto ja siirtyminen hiihdon pariin. Keskiviikkona Kettunen oli ehtinyt jo Vaasaan hallikisoihin.

Ensi alkuun onnittelut viime sunnuntaina upeasta hiihdosta Jämin SM-hiihdoissa! Miltä kahdeksas sija nyt tuntuu ja osasitko odottaa noin komeaa sijoitusta kymppisakissa? Entä vaikuttaako noin hyvä sijoitus mitenkään sinun hiihtoon panostamiseen jatkossa?

– Kiitos. Tuntui hienolta huomata hiihdon jälkeen, että edellä oli vain maajoukkuehiihtäjiä. Koko alkukausi on ollut hiihdon osalta aika pettymys, enkä siksi odottanut sijoitusta kymppisakkiin. Tiesin kuitenkin, että Jämin mäkinen latuprofiili sopii minulle, joten lähdin tekemään kauden parasta hiihtoa. Hyvästä sijasta huolimatta hiihto toimii edelleen juoksua tukevana kakkoslajina. Siihen kannattaa panostaa, mistä eniten tykkää!

Millainen se sunnuntain hiihto oli? Raskas keli taisi suosia kovakuntoisia? Entä lauantain hiihto, siinäkin tuli ihan kelpo sija (27:s)?

– Sunnuntain hiihto tuntui aika perustekemiseltä. Omasta mielestäni vauhti oli aika rauhallinen, mutta ilmeisesti raskas keli ja maasto rauhoittivat muiden menoa vieläkin enemmän ja kunto-ominaisuudet olivat ratkaisevassa roolissa. Sunnuntain kisassa pääsi pitkälle, kun jaksoi tehdä töitä koko matkan ajan eikä hyytynyt mäkien päälle. Lauantain hiihto oli sitä perustasoa, jota minulla on tällä kaudella ollut. Vapaa on itselleni huonompi hiihtotapa ja kymppi viittätoista lyhyempi matka, joten huonompi sija ensimmäiseltä päivältä on varsin luonnollinen.

Entä hiihtokauden jatko tästä eteenpäin? Nyt kun on talvi parhaimmillaan, niin aiotko käydä vielä kisoissa tai pitää hiihtoa tiiviisti harjoitusohjelmassa?

– Hiihto on oikeastaan ollut koko tämän vuoden lähinnä palauttavien lenkkien harjoitusmuoto, jonka avulla olen saanut pidettyä juoksumäärät kurissa. Lisäksi olen käynyt muutamia kisoja, koska ratajuoksua on pyritty tekemään vielä varsin maltillisesti. Luultavasti samaa kaavaa jatketaan niin kauan kuin lunta riittää. Tosin kisojen määrä saattaa laskea, sillä helmi-maaliskuussa on tarjolla myös paljon hallikisoja. Se, mihin kisoihin milloinkin osallistun, päätetään tilanteen mukaan. Nyt on elettävä tilannetta kuunnellen ja kisa kerrallaan.

Kuntosi ja tilanteesi taitaa muutenkin näyttää paremmalta, kun aiemmin Joensuussa teit myös komean juoksun 3000 metrillä (9:18:78). Onko kaikki vaivat ja ongelmat nyt takanapäin ja juoksuharjoittelukin sujuu normaalisti?

– Kivutonta juoksuharjoitelua on takana nyt pari kuukautta, jonka aikana määriä on nostettu nousujohteisesti. Vaivat ovat nyt takana, mutta varotoimenpiteenä pyrin silti juoksemaan suht vähän ja hyödyntämään suksia ja uima-allasta. Joensuun juoksun perusteella olen yllättävänkin lähellä ennätyskuntoani, kun ottaa huomioon rikkonaisen viime kauden. Jos tuleva kuukausi sujuu hyvin, uskon juoksevani viimeisissä hallikisoissa 3000 metriä kovempaa kuin koskaan. Varsinaisia tavoitteita hallikisojen suhteen ei kuitenkaan ole vaan talvella keskitytään enemmän kesäkunnon rakennukseen.

Jämin SM-hiihtojen jälkeen ehtisit keskiviikkona juosta jo Vaasassa Botnia-Gamesissa 3000 metriä. Jäit siinä kilpailussa Joensuun ajasta hieman. Vieläkö Jämin SM-hiihdot painoivat ja millainen tuo juoksu oli?

– Keskiviikkona juostu Vaasan Botnia-Games oli kauden toinen ratakisani. Olo tuntui aamulla jo suht palautuneelta, mutta kisassa ei kulkenut ja jäin viisi sekuntia Joensuun ajasta. Ilmeisesti kaksi pitkää hiihtokisaa kuitenkin vetivät lihakset sen verran tyhjiksi, että palautuminen oli huippusuorituksen tekemiseksi vähän kesken. Uskon kuitenkin olleeni riittävän palautunut sen suhteen, että sain hyvän kovan juoksuharjoituksen, joka varmasti helpottaa tekemistä tulevissa kisoissa. Vähäisten rataharjoitusten vuoksi suurin ongelma on vielä heikossa irtiotto- ja maitohaponsietokyvyssä. Olo oli jo puoli minuuttia kisan jälkeen kuin lenkillä käyneellä. Myös alkuvauhti Vaasan kisoissa oli turhan hidas ja oikeastaan kaikki ero Joensuuhun verrattuna syntyi ensimmäisen 800 metrin aikana. Jämiltä jäi ehkä sen verran diesel-vaihde päälle, ettei vauhdin kiristäminen ja rytminvaihdokset olleetkaan sitten niin helppo juttu.

Entä kevään leiritys, onko juoksuleirit jo löytäneet paikkansa sinun kalenterissa ja minne ja milloin ajattelit leireillä.

– Keväällä on tarkoitus leireillä perinteiseen tapaan Portugalin Monte Gordossa, mutta tällä kertaa ainoastaan kaksi viikkoa. Lähden leirille melkein saman tien, kun hiihtokausi on saatu Rukalla pakettiin maaliskuun lopussa.

– Tero Viljanen