Talven ja kevään kylmät säät lisäävät juoksijan akillesvaivojen riskiä. Liukkaat ja jäiset tiet eivät ole akillesystävällinen juoksualusta. Riskit huomioimalla on mahdollista välttää vaivat.

Kestävyysurheilu.fi:n pyöräilyn seurantaurheilija Samuel Pökälä sai lokakuun lopulla kuulla miellyttävän uutisen. Pökälä sai tallipaikan ranskalaiseen VC Pays de Loudéac –amatööritalliin ensi vuoden alusta. Bretagnessa toimiva talli on toisen divisioonan joukkue, jonka tavoitteena on nousta ensimmäiseen divisioonaan. Pökälän mukaan tämä oli luonnollinen seuraava askel hänen pyöräilyurallaan.

Kestävyysurheilu.fi:n seurantaurheilija triathlonisti Henrik Goesch aloitti varusmiespalveluksensa suorittamisen Urheilukoulussa Santahaminassa syyskuun lopulla. Toimittaja soitti ja kysyi kuinka alokas Goeschin armeija-aika on lähtenyt liikkeelle.

”Jos meillä ei olisi tätä lumista talvikauttamme, ei myöskään tulostasomme kestävyysmatkoilla olisi sellainen, mitä se nyt on. Lumiset tiemme sekä kylmemmät ilmamme talvella estävät juoksuharjoittelua. Sinä aikana kokoamme ruumiiseemme raakaa energiaa, mikä sitten kevään tullen kovalla harjoittelulla muokataan kesän aikana tarpeen tullen käytettäväksi.”

Harjoittelun suunnittelu, joka teknologian aikakaudella on muotoutunut ohjelmoinniksi, on tärkeä osa tavoitteellista valmentautumista. ’Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty’ -sanonta toimii hyvänä motivaation lisääjänä harjoittelun ohjelmointia kohtaan. Erinäisistä syistä johtuen usein suunnitelmallisuus jää puolitiehen ja harjoittelusta tulee vähitellen ’kaiken kattavaa mössöä’, jolloin tavoitteet jäävät ajatustasolle. Usein myös tavoitteiden kirkastaminen on silloin jäänyt puolitiehen.

Hannu Varkoi esitti lähes kolme vuotta sitten ansiokkaassa blogikirjoituksessaan kysymyksen Pitääkö hiihtäjän enää osata juosta? Kestävyysurheilu.fi esitti tämän kysymyksen Skiexpossa hiihdon maailmanmestari Harri Kirvesniemelle, jolla kulki myös juoksu. 5000 metriä taittui vuonna 1983 radalla aikaan 13:54.4.

Kestavyysurheilu.fi:n lajeista suunnistus on ollut vielä vailla seurantaurheilijaa. Nyt mukaan remmiin liittyy läpimurtokautensa tehnyt Mikko Sirén, jonka uran kulkua lukijat pääsevät seuraamaan.

30-vuotias Ahveniston Ampumahiihtäjien Matti Hakala on jo pitkään yrittänyt murtautua terävimpään ampumahiihtokärkeen Suomessa ja maajoukkueen vakiourheilijaksi. Vielä se ei ole täysin onnistunut ja siksi tulevat Kontiolahden MM-kotikisat ovat ratkaisevassa roolissa Hakalan uran jatkon kannalta. Hieman Hakalaa harmittaa myös jääminen A-maajoukkueen ulkopuolelle MM-kotikisojen alla.

Talven lähestyessä moni hiihdon ystävä suuntaa jo katseensa maratonhiihtoihin. Toisilla taas saattaa olla suunnitteilla juosta jokin kaupunkimaraton ulkomailla. Harjoittelun lisäksi jokaisen pitkiin kestävyyskilpailuihin tähtäävän kannattaa uhrata hetki aikaa ravitsemukselle. Tämä siksi, että pitkissä, yli 90 minuuttia kestävissä kestävyyskoitoksissa, kilpailua edeltävä tankkaus nousee tärkeään rooliin suorituksen onnistumisen kannalta. Tässä artikkelissa annetaan ohjeita kilpailua edeltävään ja myös kilpailun aikaiseen tankkaukseen.

Japanilaiset hiihtolajien urheilijat ovat jo pitkään olleet Vuokatissa tuttu näky, mutta tänä syksynä maan hiihtäjien harjoittelua ohjaa jälleen suomalaismies. Kesällä Japanin hiihtomaajoukkueen päävalmentajana aloittanut Mikko Virtanen on toistaiseksi kokenut pestinsä antoisana.