Genetiikan mukaan perimä vaikuttaa kestävyyssuorituskykyyn noin 50 %. Toinen puoli on sitten riippuvainen urheilijasta itsestään, siitä kuinka hän harjoittelee ja kuinka muut palaset loksahtavat kohdalleen. Geenitutkijoita on jo vuosia kiinnostanut geenien, ja erityisesti geenimutaatioiden, vaikutus kestävyyteen. Onko huippu-urheilijan raudankovan fysiikan takana kenties jokin yksittäisen geenin mutaatio, tai useampien geenimutaatioiden yhteisvaikutus?

Hannes Kolehmaisen ja suurelta osin myös Paavo Nurmen menestyksekkäät harjoitusmenetelmät olivat peräisin Viljam Kolehmaiselta. Kolehmainen muutti Amerikkaan päästäkseen juoksemaan maailman huippuja vastaan, mutta samalla hän myös aktiivisesti omaksui kaiken saatavilla olevan tiedon harjoittelusta.

Hannes Kolehmaisen sanotaan juosseen Suomen maailmankartalle, mutta yhtä kova juoksija oli hänen isoveljensä Viljam Kolehmainen. Viljam juoksi Amerikassa ammattilaisena, eikä siksi voinut osallistua olympialaisiin, joten tulokset ovat usein jääneet unholaan.

Tässä artikkelissa jatketaan siitä mihin edellisessä jäätiin. Miten voimaharjoittelu vaikuttaa lihastasolla ja miksi jokaisen kestävyysurheilijan kannattaisi voimaa kehittää?

Kalle Lassila ja Lasse Paakkonen ovat viihtyneet sveitsiläis-virolais-suomalaisessa harjoitustiimissä, jota on luotsannut Suomen sprinttihiihtäjien konsulttina taannoin toiminut Christoph Schmid. Harjoituksellisesti leirit ovat olleet antoisia, niin keskustelujen kuin tekemisenkin osalta. Kaksikko valotti hieman tiimin toimintaa ja ajattelua Kestävyysurheilu.fi:lle.

Lasse Paakkonen ja Kalle Lassila ovat löytäneet uralleen uuden suunnan Christoph Schmidin luotsaamasta kansainvälisestä tiimistä, jossa suomalaiskaksikon lisäksi harjoittelevat Sveitsin Laurine van der Graaff, Philip Spiess, Tatjana Stiffler sekä Viron Peeter Kümmel ja Siim Sellis. Schmidin ja Andreas Waldmeierin valmennusajattelu on sopinut suomalaissprinttereille hyvin. Kestävyysurheilu.fi kyseli kaksikolta kuulumisia ja kansainvälisen seuran antia.

Pitkän matkan MM-hopeamitalisti Kaisa Lehtonen ja triathlonvalmentaja Marko Riitijoki jatkavat vinkkien antamista kuntotriathlonistien harjoituskauden aloitukseen.

Kuntotriathlonistitkin alkavat vähitellen aloitella jälleen uutta harjoituskautta kilpailukauden jälkeisen pienen lepo- ja palautumisjakson jälkeen. Kestävyysurheilu.fi kyseli tämän syksyn pitkien matkojen MM-hopeamitalisti Kaisa Lehtoselta sekä triathlonvalmentaja Marko Riitijoelta, kuinka kuntotriathlonistin kannattaisi uusi harjoituskausi aloittaa.

Tällä kaudella A-maajoukkueeseen nousseen Perttu Hyvärisen kausi lähti mainiosti käyntiin Oloksen Tykkikisoissa. Vapaan 15 kilometrillä kahdeksanneksi hiihtänyt Hyvärinen oli toiseksi paras suomalainen Matti Heikkisen jälkeen. Kestävyysurheilu.fi kyseli seurantaurheilijansa tämän hetken tunnelmia pohjoisesta.

Oloksen Tykkikisoissa perinteisen sprintin voittanut Ari Luusua menee kautta eteenpäin kisa kerrallaan, eikä ole vielä Falunin MM-kisoja yhtään miettinyt, vaikka perinteisen sprintti löytyy myös Falunin MM-kisojen ohjelmasta. Rukan maailmancup on Luusuan alkukauden päätavoite ja sen jälkeen katsotaan tilannetta uudelleen.