Viljam Kolehmainen 2/2: Kirjevalmennus vei suomalaiset maailman kartalle
Hannes Kolehmaisen ja suurelta osin myös Paavo Nurmen menestyksekkäät harjoitusmenetelmät olivat peräisin Viljam Kolehmaiselta. Kolehmainen muutti Amerikkaan päästäkseen juoksemaan maailman huippuja vastaan, mutta samalla hän myös aktiivisesti omaksui kaiken saatavilla olevan tiedon harjoittelusta.
Muutettuaan New Yorkiin vuonna 1911 Kolehmainen liittyi urheiluseura Irish American Athletics Clubiin, jossa hän tutustui valmentaja Lawson Robertsiin. Roberts toimi Yhdysvaltain olympiajoukkueen valmentajana 1912 ja nosti myös Kolehmaisen nopeasti huipulle.
Suomalainen oli innoissaan valmennusopista. Kolehmainen täydensi tietojaan lukemalla saatavilla olevaa valmennuskirjallisuutta. Pikkuveli Hannes Kolehmainen asui vielä Suomessa, jonne Viljam lähetti harjoitusohjelmia kirjeitse. Ennen Viljamin antamia oppeja suomalaisilla oli ollut valmennustiedon saralta käytössä oikeastaan vain Lauri Tahko Pihkalan Urheilijan opas (1908).
Asuttuaan Amerikassa vasta reilun vuoden päivät, Viljam matkusti Suomeen. Matkan päätarkoitus oli opettaa veljille juoksuharjoittelua kädestä pitäen. Viljam juoksi ammattilaisena, ja kun Tukholman vuoden 1912 olympialaiset lähestyivät, hän käytti palkintorahojaan veljiensä valmennukseen. Hannes ja Tatu Kolehmainen saattoivat jäädä olympialaisia edeltäviksi kuukausiksi pois muurarin töistään, kun Viljam kustansi heille urheilijan päivät. Viljam Kolehmaista ehdotettiin Suomen olympiajoukkueen valmentajaksi Tukholmaan ja uudestaan Antwerpenin olympialaisiin 1920, mutta molemmilla kerroilla hanke kaatui rahapalkkion puutteeseen.
Kun Hannes Kolehmainen muutti veljensä perässä Amerikkaan, pääsivät veljekset harjoittelemaan yhdessä. Vielä aktiiviuransa lopetettuaankin Viljam teki itse harjoituksia valmennettaviensa mukana toimien esimerkkinä reippaasta kävelytahdista. Hanneksen kerrotaan olleen ensin haluton aloittamaan harjoittelun Antwerpenin olympiamaratonille, olihan hänellä jo taskussaan kolme kultamitalia Tukholman olympialaisista. Viljam sai kuitenkin houkuteltua Hanneksen lenkeille. Online-tuloksia Antwerpenin maratonilta ei ollut saatavilla, vaan Viljam sai odottaa Amerikan mantereella valmennettavan tulosta aamun sanomalehteen asti. Ammattilaisena hän itse ei voinut saavuttaa olympiamitaleita, mutta Hanneksen Antwerpenin maratonin voitto oli Viljamille neljäs olympiakulta valmentajana.
Antwerpenin mitalirohmu oli kuitenkin Paavo Nurmi, joka juoksi ensimmäisissä olympialaisissaan kolme kultaa ja yhden hopean. Nurmikin oli saanut Suomeen Viljam Kolehmaisen kirjevalmennusohjeita. Sitä, tunsivatko miehet henkilökohtaisesti, ei tiedetä varmasti. Vielä Pariisin olympialaisiinkin Viljam Kolehmaista ehdotettiin Suomen joukkueen valmentajaksi, mutta jälleen hanke kaatui rahan puutteeseen. Hannes-veljensä ja Paavo Nurmen lisäksi Viljam valmensi joitakin Amerikassa asuneita suomalaisjuoksijoita, mm. Ville Ritolaa ja Antwerpenin olympiamaratonilla viidenneksi sijoittunutta Juho Tuomikoskea.
Viljam Kolehmaisen antamat harjoitusohjeet perustuivat runsaalle kävelylenkkeilylle. Joka päivä käveltiin, tavallisesti useita tunteja. Juoksuharjoituksia ei saanut tehdä liikaa ylikunnon välttämiseksi. Juoksuharjoitukset olivat tavallisesti vetoja ja lyhyitä spurtteja. Hieronta ja voimistelu olivat myös tärkeä osa päivittäistä ohjelmaa. Valmennettavat pitivät harjoituspäiväkirjaa, mikä oli suomalaisille tuohon aikaan uutta.
Vuonna 1936 julkaistussa Sulo Kolkan kirjoittamassa juoksuhistoriikissa Maantieltä maailmanmaineeseen kuvattiin Viljam Kolehmaisen merkitystä näin: ”Kolehmainen otti opin tuloksiin vievistä, määrätietoisista harjoitustavoista kaukaisessa vieraassa maassa, kirjoitti – kynänkäyttöön tottumattona suurtakin vaivaa nähden – seikkaperäisiä neuvoja Suomeen ja osoittei itse käytännössä menetelmiensä pätevyyden. Kuvaannollisesti sanoen hän kädestä pitäen talutti lahjakkaan veljensä ensimmäiseksi suomalaiseksi maailmanvalloittajaksi kestävyysjuoksun alalla.” (Lainaus Vettenniemen Suomalaisen kestävyysjuoksun historian mukaan.)
Hannes Kolehmaisesta ja Paavo Nurmesta puhuttaessa merkitykseltään yhtä suureksi juoksumaailman suomalaiseksi sopisi siis nostaa Viljam Kolehmainen paitsi tuloksiltaan, myös olympiavoittojen taustavaikuttajana.
-Outi Ojanen
Lähteet
Erkki Vettenniemi: Suomalaisen kestävyysjuoksun historia (2014)
Ossi Viita: Hymyilevä Hannes (2003)