Pitääkö hiihtäjän enää osata juosta, Harri Kirvesniemi?

Hannu Varkoi esitti lähes kolme vuotta sitten ansiokkaassa blogikirjoituksessaan kysymyksen Pitääkö hiihtäjän enää osata juosta? Kestävyysurheilu.fi esitti tämän kysymyksen Skiexpossa hiihdon maailmanmestari Harri Kirvesniemelle, jolla kulki myös juoksu. 5000 metriä taittui vuonna 1983 radalla aikaan 13:54.4.

Kirvesniemi harjoitteli 18-sarjalaiseksi asti kesät kuin juoksija ja talvet kuin hiihtäjä. Käytännössä kesäharjoittelu keväästä lumien tuloon asti koostui pääosin juoksusta ja kilometrejä kertyi noin 100-150 viikossa.

-Lukioikäisenä juoksukilometrejä tuli noin 5000-5500 vuodessa. Tuolloin harjoittelin viikossa noin 11 kertaa ja näistä 7-8 harjoitusta oli juoksua, kertoo Kirvesniemi.

Aikuisten sarjaan siirryttäessä juoksu säilyi edelleen tärkeässä osassa. Talvella juoksua ei juuri satunnaisia aamulenkkejä lukuun ottamatta tullut, koska lihakset saattoivat ottaa itseensä pidemmistä lenkeistä kesken kilpailukauden. Tässä huolimatta juoksu kulki tarpeen vaatiessa.

-Olin vuonna 1981 SM-maastoissa neljäs. Se oli kolmas juoksulenkki edellisen puolen vuoden aikana, muistelee Kirvesniemi.

Miten on, tarvitseeko nykyhiihtäjän enää osata juosta?

-Jo minun aikanani suuri muutos hiihdossa oli luistelun mukaantulo. Nykyhetkeä lähestyttäessä yläkroppapainotteisuutta on tullut muun muassa välineiden ansiosta, mutta näen, että perinteisen potku on nopea ja että niiden jotka pystyvät juoksemaan, kannattaa sitä myös harjoittelussaan käyttää.

Kirvesniemi korostaa, että norjalaiset juoksevat paljon. Puheeksi tulee myös yli 40-vuotiaan Anders Auklandin kovat rata-ajat kesältä sekä Odd-Björn Hjelmesetin juoksema 2:32 aika Frankfurtin maratonilla. Mies lopetti hiihtouransa 1,5 vuotta sitten.

-Meinasin soittaa Odd-Björnille ja kysyä, miten hänellä niin kauan kesti, nauraa Kirvesniemi ja arvelee, että Aukland saattaisi nykykunnossaan juosta lähelle 2:20 aikaa, jos lihaksisto kestäisi loppukilometrit.

”Kun ikää tulee…”

Kirvesniemi hiihti itse maailman huipulla yli 40-vuotiaana ja erityisesti pitkän matkan hiihdossa vastaavia esimerkkejä on paljon. Mitä harjoittelussa tulee ottaa huomioon, kun ikää tulee lisää?

-35-40-vuotiaana kaikki harjoittelu ei ole samalla tavalla tuottavaa, kuin nuorempana. Tällöin tulee pitää huoli erityisesti niistä ominaisuuksista, jotka heikkenevät. ”Turhaa” harjoittelua pystyy jättämään pois ja keskittymään kovavauhtisiin harjoituksiin, joita voi olla ohjelmassa aika paljonkin.

Kirvesniemen harjoitusfilosofian mukaan harjoittelun ydinasia on se, kuinka paljon ja kuinka tiheästi pystyy tekemään tuottavia harjoituksia.

-Perusta kyllä kestää 35-vuotiaana, mutta kynnysvauhdin pitäminen ei vanhemmiten muutu helpommaksi. Ja vaikka palautuminen saattaa hidastua, niin jonkinlaista kovavauhtista harjoittelua kestää paremmin vanhemmiten, sanoo Kirvesniemi.

Maailman huipulla 40-vuotiaana hiihtäminen on Kirvesniemen mukaan monen asian summa.

-Täytyy säilyä vammoitta ja tämä edellyttää hyvää kropan hoitamista. Toki myös motivaation on säilyttävä, muuten ei jaksa pistää itseään riittävän tiukille.

Kirvesniemi näkee, että tulevaisuudessa huippuhiihtäjien harjoittelu tulee muuttumaan entistä enemmän kilpailuvauhtisia harjoituksia sisältävään suuntaan.

-Uskon, että hiihto tulee ottamaan vaikutteita huippujuoksijoiden harjoittelusta. Se tarkoittaa enemmän intervallityppistä harjoittelua ja alipituisia vetoja, joilla tavoitellaan entistä parempaa taloudellisuutta.

Kirvesniemi tiivistää taloudellisuuden seuraavasti:

-Pystytään pitämään pienemmällä energiankulutuksella samaa vauhtia. Eli samoilla kuntotekijöillä pystytään etenemään kovempaa tai pitempiä matkoja.

 – Petri Ikävalko

 

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

Lisää artikkeleita

  • Finlandia hiihdetään, Vuokatti-hiihtoon ei muutoksia ja muita massahiihtouutisia

    Tämä talvi on ollut haastava hiihtokisojen järjestäjille, etenkin massahiihdoille. Leuto sää on syönyt lumipatjan ohueksi myös niillä seuduilla, joissa lunta on talven aikana satanutkin. Muutama massahiihto on jo peruttu, mutta toivoa on vielä helmikuun kisoille.
    kirjoittaja Teemu Virtanen
    03.02.2025
  • Kerttu Niskanen oli tänään kolmas Cognessa

    kirjoittaja Maastohiihto.com
    02.02.2025
  • Lauri Lepistö voittoon Toblach Cortinan vapaan hiihtotavan kilpailussa

    kirjoittaja Maastohiihto.com
    02.02.2025
  • Iivo Niskanen hätyytteli palkintosijoja Cognessa

    kirjoittaja Maastohiihto.com
    02.02.2025
  • Peesaamisen voima maastohiihdossa: tiedettä ja taktiikkaa

    kirjoittaja Teemu Virtanen
    01.02.2025