Päättyneellä kaudella kansainvälisen läpimurron tehnyt ja viestin MM-pronssia saavuttanut Jasmi Joensuu esitteli yhdessä valmentajansa Kalmer Trammin kanssa Hiihdon Valmentajakerhon lauantaisessa verkkoseminaarissa Joensuun harjoittelua.

Yksi merkittävä huomio Joensuun tuloksien takana on terveys. Joensuu on viimeisen kuuden vuoden aikana selvinnyt alle viidellä sairaspäivällä vuodessa.

– Se kertoo todennäköisesti siitä, että urheilija on huomannut, kuinka paljon vuodessa ja jokaisessa treenissä on mahdollista tehdä. Ohjelma voi olla mitä vaan, mutta pitää huomata mitä on mahdollista tällä hetkellä tehdä. Mitä vähemmän matkan varrella häviää energiaa kuntoutumiseen loukkaantumisesta, rasitusvammasta tai sairastumisesta, sitä todennäköisempää on, että sitä enemmän harjoittelureserviä on tulevina vuosina. Päästään niihin harjoitusmääriin, mitä nykyaikainen huippu-urheilu vaatii, esitelmöi Tramm.

Joensuun vuotuinen harjoittelumäärä on noussut progressiivisesti kauden 2015-2016 619 tunnista päättyneen kauden 750 tuntiin. Selkein nousu on tapahtunut parin viimeisen kauden aikana.

Tramm aloitti Joensuun valmentajana Joensuun palattua Amerikasta vuonna 2019. Tramm kiitti esityksen aikana Joensuun aiempia valmentajia ja sanoi, että harjoittelussa on huomioitu vuosien varrella fyysinen ja biologinen kehitys.

Osaltaan hyvä terveys on perustunut harjoittelun jatkuvaan kontrollointiin hieronnoilla, verikokeilla ja säännnöllisellä fysioterapeutin kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

– Jokaiseen ongelmaan puututaan heti eikä huomenna, korosti Tramm.

– Iso asia on, pystyykö urheilija tekemään niitä harjoituksia mitä on tarvetta tehdä vai tekeekö niitä harjoituksia, mitä on mahdollista tehdä. Mitä enemmän on harjoitusvuosia, joiden aikana pystytään tekemään niitä asioita mitä on tarvetta tehdä, sitä todennäköisemmin pysytään siinä linjassa, mitä on suunniteltu.

Valmentaja paikalla

Yksi merkillepantava asia Joensuun harjoittelussa on myös valmentajan paikallaolo.

– Jasmi on kertonut Denverin vuosissa olleen merkittävää, että valmentajan johdolla tehtiin yhteisharjoituksia jopa kuusi kertaa viikossa. Tätä on onnistuttu jatkamaan parin viime vuoden aikana.

Harjoituksissa ovat vaihdellen olleet paikalla seuravalmentaja, maajoukkuevalmentaja tai Rovaniemen urheiluakatemian valmentaja.

– Silmät ovat olleet paikalla ja lisäksi minä olen saanut videomateriaalia harjoituksista. Videoiden avulla saa enemmän tietoa siitä, mitä on numeroiden takana.

Päättyneellä kaudella Joensuu teki 495 harjoitusta ja niistä peräti 155:ssä paikalla oli valmentaja.

Tulevia painotuksia

Tulevan kauden kehityskohteet Tramm jakaa kolmeen osaan: tekninen osaaminen, fyysinen valmius sekä taktinen osaaminen.

Teknisellä puolella Joensuu kehityskohteina ovat tasatyöntö, suorituksen hallinta kovavauhtisissa käännöksissä ja vapaan hiihdon tekniikka sprintissä.

Fyysisien ominaisuuksien kehittämisessä katseet kohdistuvat aerobisen ja anaerobisen kynnyksen nostamiseen, rytminvaihtokykyyn sekä loppukiriin ja tekniikan hallitsemiseen väsyneenä.

Taktisella puolella kaksikko aikoo kiinnittää huomiota ryhmässä hiihtoon, parhaan paikan hakemiseen laskuissa ja mahdolliseen taktiikan muuttamiseen kilpailun aikana.

Joensuun tavoitteet tulevissa olympialaisissa  ovat sprintissä, sprinttiviestissä, viestissä ja perinteisen 10 kilometrillä. Harjoittelu tullaan suunnittelemaan näiden tavoitematkojen mukaan.

Tramm näkee, että korkeanpaikanharjoittelu tulee olemaan isossa roolissa ensi kaudella. Joensuu tottui korkeaan ilmanalaan Denverissä, jossa hän asui neljän vuoden ajan 1600 metrin korkeudessa. Tramm uskoo, että Joensuu saa hyvin vastetta korkeanpaikanharjoittelusta, mutta korostaa jälleen terveyden merkitystä – korkealla ei voi harjoitella toipilaana.

-Petri Ikävalko