Suksivalinta – vapaan suksi
Vielä ehtii hyvin hankkia keväthangille ja ensi kautta ajattelen uudet sukset ja nyt myös monessa liikkeessä alennettuun hintaankin. Hiihtovälineiden asiantuntija Tommi Martikainen antaa seuraavassa vinkkejä uusien vapaan suksien valintaan niin kuntoilijoille kuin hieman aktiivisimmillekin hiihtäjille.
Vielä ehtii hyvin hankkia keväthangille ja ensi kautta ajattelen uudet sukset ja nyt myös monessa liikkeessä alennettuun hintaankin. Hiihtovälineiden asiantuntija Tommi Martikainen antaa seuraavassa vinkkejä uusien vapaan suksien valintaan niin kuntoilijoille kuin hieman aktiivisimmillekin hiihtäjille.
Vapaan suksen valinnassa on muutamia eroja perinteisen suksen valintaan verrattuna. Ensinnäkin tärkeimpänä on se, ettei vapaan suksella ole kuntoilijalle aivan niin suurta merkitystä suksen jäykkyyden suksen kuin perinteisen suksella, josta täytyy löytyä riittävästi pitoa kullekin hiihtäjälle. Vapaan suksien kohdalla myös kuntoilija voi hankkia parempia suksia ja jopa kisasuksia, jos niin haluaa.
– Vapaan suksia ostaessa kuntoilija voi ostaa myös kisasukset, niillä pystyy myös kuntoilija paremmin hiihtämään kuin perinteisen kilpasuksilla. Kuntoilija voi käyttää selvästi parempaa suksea vapaalla, eikä hiihdettävyys kärsi, vaan lähinnä päinvastoin. Ei nyt ehkä ihan täysin kisasuksea vasta-aloittelijalle, mutta hänkin voi ottaa hyvätasoisen niin sanotun kakkostason kisasuksen, varsinkin jos on hieman enemmän painoa, sillä siinä tapauksessa jäykkyyden täytyy olla tarpeeksi kova. Yli 80 kiloinen voi ottaa hyvinkin kisasuksen, jos on vähääkään sporttinen tyyppi, niin silloin suksi menee sinne minne haluaa ja se on vakaa, Martikainen kertoo vapaan suksien eroista perinteisen suksiin verrattuna.
– Suksivalinta riippuu tässä ihan siitä, kuinka paljon haluaa rahaa suksiinsa sijoittaa ja harva tosi aktiivihiihtäjä haluaakaan ostaa II-luokan suksia. Hyvä vaihtoehto on kisasuksen pohjan omaava, mutta rungoltaan hieman kisasuksea painavampi suksi, sillä säästää pari sataa euroa heti.
Paperitesti riittää vapaan suksellekin
Myös kuntoilijan vapaan suksien kohdalla tehdään peruspaperitesti, jossa katsotaan, että jäykkyys riittää. Kuntoilijankaan ei kannata ostaa liian löysää suksea. Samalla katsotaan esimerkiksi, että kärki on rento, jottei se ohjaa suksea liikaa, eikä rupea kyntämään ja kaivamaan. Kuntoilijan vapaan suksen valinta on hyvin helppoa, kun siinä ei ruveta tarkemmin arvioimaan kelialueita.
– Liian löysä vapaan suksi on aivan kauhea hiihtää, Martikainen sanoo suoraan.
– Mutta toisaalta moni haluaa juuri vapaaseen hirveän jäykkää suksea, mutta tulisi kuitenkin muistaa, että suksi menee lumella eikä kovalla lattialla.
Vapaan sukset ovat yleensä noin 5-15 senttimetriä omaa pituutta pidemmät, kun perinteisen suksien kohdalla tämä ero on 15-25 senttimetriä. Vapaan suksien hintahaarukka pyörii karkeasti noin 130 eurosta aina 600 euron kilpasuksiin saakka.
– Moni haluaa lyhyemmän suksen ja se heille suodaan ja esimerkiksi itsensä mittaisillakin suksilla voi vapaata hiihtää, jos jäykkyys riittää. Mutta mielellään niin pitkä suksi kuin mahdollista, koska se on vakaampi hiihtää, Martikainen sanoo suksen pituudesta.
Kovan alustan suksea ja yleissuksea
Monella vapaan hiihtäjällä on yleensä kaksi vapaan suksiparia käytössään ja Martikainen sanoo kelialuevalinnoista seuraavaa.
– Harvoin on oikein pehmeitä olosuhteita. Jos hankkii kaksi vapaan paria, niin ottaisin kovan alustan suksen ja yleissuksen, joka menee pehmeessäkin kelissä. Pehmeän kelin erikoissuksea harvemmin tarvii. Kovaa alustaa on yleensä kovilla pakkasilla tai violetilla keleillä eli pikkupakkasilla, jossa kosteus tiivistyy. Etelä-Suomessa ottaisin sen violetin suksen eli pikkupakkasen suksen kovan alustan suksen ja toisen vähän rennomman suksiparin. Pitkän matkan hiihdoissa harvemmin on kova alusta, mutta treeneihin kovan alustan suksi on hyvä, Martikainen kertoo.
Vapaan suksen painealueista suksiammattilainen Tommi Martikainen sanoo taas näin.
– Jäykempi suksi on kovalle alustalle. Siinä on painealue myös lyhyempi. Kovan alustan suksen painealue on terävämpi ja lyhyempi. Kovalle alustalle jäykkäkeulainen ei ole hyvä, mutta sellainen, joka pysyy kuitenkin ”kiinni” ja menee nätisti kovalla alustalla. Jos haluaa yleissuksea, niin kannattaa ottaa pehmeämmän ja pitkähkön paineen suksi, jossa painealue on pidempi ja siinä ei ole niin kovaa loppujäykkyyttä.
Martikainen kehottaa suksen hankkijaa hakeutumaan ammattitaitoisen myyjän pariin myös vapaan suksea valittaessa.
– Suksen valitsijan on osattava ja tiedettävä, miten paine käyttäytyy. Esimerkiksi vapaan suksessa ei saa olla etupainetta eli suksi ei saa sukeltaa, Martikainen korostaa vielä hyvän suksimyyjän ammattitaitoa.
Myös suksimerkeillä on eroja kilpasuksissa hiihdettävyyden suhteen, esimerkiksi Fischerin sukset ovat järjestään hyvin herkkiä hiihtää ja Madshusin suksilla on tosi rennot keulat. Yksi hyvä vaihtoehto on pysyä samalla suksimerkillä löydettyään itselleen mieleisen parin.
Martikainen muistuttaa sitä, että lopullisen varmuuden siitä, kuinka vapaa suksi toimii milläkin kelillä, saa vasta kun sillä lähtee hiihtämään ja kokeilemaan. Näin kannattaa myös kysyä tyytyväisyys- ja vaihtotakuuta, eli mikäli suksi ei hiihdettäessä itselle sovikaan, niin se voi siinä tapauksessa palauttaa liikkeeseen ja katsoa toista paria.
– Tero Viljanen