Team Kaskipuun Veli-Matti Räsänen on yksi niistä suomalaishiihtäjistä, jonka panostus on Ski Classics -sarjassa ja pitkissä hiihdoissa. Viime kausi oli turhankin tapahtumarikas, mutta Vasaloppetin 61. sija ja loppukauden muut onnistumiset jättivät hyvän mielen.

Räsäsen viime kauteen tuli mutka, kun hän loukkasi polveaan juoksuharjoituksen yhteydessä vuodenvaihteen tienoilla. Polveen tullut äkillinen pistävä kipu vei tutkimuksiin, jossa selvisi, että nivelkierukka oli revennyt.

– Se jäi lukkoon ja jalka ei suoristunut täysin. Siinä meni joku reilu 3 viikkoa, kun se tähystettiin ja puhdistettiin pois. Tuli pientä breikkiä, mutta onneksi pääsin sitten kuntouttamaan ja suht’ nopeasti ladullekin, Räsänen muistelee Maastohiihto.comille.

Tilanne ei tietenkään ole kilpahiihtäjälle toivottava, mutta kauden jälkeen loukkaantumisen tuomassa tauossa on ollut positiivistakin.

– Alkukausi oli vähän nihkeä, tuntui, että siinä vähän jää piippuun. Ei tullut oikein tyydyttäviä suorituksia. Loukkaantumisen myötä tuli lepoa ja korvaavaa harjoittelua. Se oli käänteentekevää talvelle, kun loppukausi meni sitten hyvin.

Kuukausi operaatiosta Räsänen hiihti Finlandian, jossa meno oli hyvää ja toi voiton.

– Se oli testinomainen kilpailu. Oli ajatuksena, että pääsisin Vasaloppetiin, joten halusin käydä Finlandian katsomassa miltä se tuntuu. Loppukauden kisoissa oli pirteää menoa melkein joka kisassa. Jäi hyvä maku melkein kaikista loppukauden kisoista mihin ehti mukaan.

Jatkossakin Räsäsen satsaus on Ski Classics -sarjassa, ja harjoittelu painottuu sinne tähdäten. Siinä ohessa hän kiertää Suomen pääkilpailuja mahdollisuuksien mukaan.

Panostus Ski Classics -sarjaan ja pitkiin hiihtoihin on näkynyt Räsäsen harjoittelussa 2–3 vuoden ajan. Kipinän hän sai vuoden 2019 Ylläs-Levi-hiihdosta. Seuraavan harjoituskauden pääpaino olikin jo Ski Classics-kilpailuissa.

– 2020 oli ensimmäinen kausi, kun kävin Ski Classics -kisoja enemmän. Silloin oli Marcialonga, Vasaloppet ja näitä kisoja. Se oli ensimmäinen vuosi, kun harjoittelin ne mielessä. Se oli uusi motivaattori.

Tasatyöntäjänä Räsänen on toistaiseksi ollut parhaimmillaan Marcialongan ja Vasaloppetin kaltaisissa pitkissä kilpailuissa.

– Myös ylämäkivoittoisissa olen ihan ok-tasolla. Se mihin kaipaan vielä lisää, on tietynlainen vauhtikapasiteetti matkavauhtiin. Kapasiteettia mennä hetkellisesti tosi kovaa. Maksimivauhtia kun on, se tuo matkavauhtiin helppoutta.

Rullahiihtäen tasatyöntöä tulee toki määrällisesti paljon, mutta pätkityt tehoharjoitukset ovat myös Räsäsen ohjelmassa.

– Voi olla vaikka 10-15 minuutin intervalli, mutta se on pätkittynä vaikka 40 sekuntia työtä-20 sekuntia palautusta. Saa tehopiikkejä pidemmän vedon aikana. Olen kokenut, että se toimii minulle ja sitä tulen jatkamaan.

Ski Classics on hänen mielestään toimiva konsepti, mutta hän kaipaa samaa kuin moni suomalaishiihtäjä:

– Olisi mahtavaa, että Suomessa olisi kilpailuja. Aloitus on hyvä pitää jossain Keski-Euroopassa. Kilpailupaikkojen varianssi on ollut hyvä, on ollut erilaisia kisoja erilaisilla radoilla, Räsänen sanoo.