Ikä ei ole kestävyysurheilussa este menestykselle

Monet huippusuoritukset ovat ”entisten nuorten” käsialaa. Kestävyysurheilu, kuten hiihto, vaativat yleensä monen vuoden aerobisen kuntopohjan kasvattamista ja voimatasojen nostoa. Toki monet maailman huiput ovat jo nuorina saavuttaneet menestystä arvokisoista, mutta myös iäkkäämmät urheilijat ovat niittäneet mainetta laduilla, maanteillä ja radalla.
Monet huippusuoritukset ovat ”entisten nuorten” käsialaa. Kestävyysurheilu, kuten hiihto, vaativat yleensä monen vuoden aerobisen kuntopohjan kasvattamista ja voimatasojen nostoa. Toki monet maailman huiput ovat jo nuorina saavuttaneet menestystä arvokisoista, mutta myös iäkkäämmät urheilijat ovat niittäneet mainetta laduilla, maanteillä ja radalla.

Ikä ei todellakaan ole este tai hidasta kestävyysurheilussa. Ole Einar Bjørndalen voitti kaksi olympiakultaa 40-vuotiaana. Samanikäinen oli Jo Pavey juostessaan EM-kultaa 10 000 metrillä. Chris Horner voitti Espanjan ympäriajon 41-vuotiaana, ja Raisa Smetanina juhli uransa viimeistä olympiakultaa kaksi viikkoa ennen 40-vuotispäiviään Albertvillessä 1992.  Anders Aukland hiihti vielä Ski Classics-sarjan huipulla 50-vuotiaana.

Biologisesti ajatelleen ihmisen fysiikka alkaa heiketä 25-vuotiaasta, mutta jotkut kestävyysurheilijat ovat pystyneet kääntämään iän myötä tiettyjä tekijöitä edukseen ja saavuttamaan kovimmat meriittinsä nelikymppisinä.

Pitkillä matkoilla tarvitaan kestävyyspohjaa menestymiseen. Fyysiset ominaisuudet kehittyvät voimakkaimmin noin 22-vuotiaaksi asti, mutta aniharva kestävyysurheilija on parhaimmillaan vielä tuossa iässä. Huipulle pääsemiseksi tarvitaan vahvempi verenkiertoelimistö, taloudellisuutta ja kisakokemusta. Ne tulevat ajan myötä.

Vahvempi sydän ja taloudellisempi suoritus

Sydämen maksimisyke laskee iän myötä, keskimäärin yhden lyönnin minuutissa per ikävuosi. Maksimisyke ei kuitenkaan vaikuta suorituskykyyn, vaan tärkeämpi ominaisuus on sydämen pumppausvoima. Vahvempi sydän pumppaa kerralla enemmän verta, joten sen ei tarvitse lyödä yhtä tiheään kuin heikomman sydämen kuljettaakseen saman määrän verta ympäri kehoa.

Italialaisilla pyöräilijöillä tehdyn tutkimuksen mukaan huippuvahvan sydämen kehittyminen vaatii 10-15 vuotta intensiivistä harjoittelua.

Harjoitusvuodet ja kilometrit kehittävät kehon taloudellisuutta. Taloudellisuuteen vaikuttavat suoritustekniikka sekä sydämen ja lihasten välinen toiminta. Molempien kehittymiseen tarvitaan aikaa.

Kokemus on valttia

Tulokseen vaikuttavat myös fyysisten tekijöiden ulkopuoliset seikat. Iän myötä urheilija oppii tuntemaan kehonsa paremmin, suunnittelemaan harjoittelua ja usein myös antamaan riittävästi aikaa palautumiselle. Vanhemmat urheilijat harjoittelevat viisaammin ja tekevät vähemmän virheitä harjoittelussaan.

Kilpailurutiinit hioutuvat kokemuksen myötä. Kilpailutaktiikka on kymmenen tai varsinkinkin kahdenkymmenen kilpailukauden jälkeen selvä. Urheilija tietää missä säästää voimiaan, milloin juoda ja mitä syödä, missä kohdassa pitää iskeä.

Kuntourheilijoidenkin parissa nelikymppinen saattaa olla parhaassa iskussaan. Perheen perustamisen ja uran luomisen jälkeen elämä rauhoittuu ja aikaa jää harjoittelulle, palautumiselle ja terveelliseen ruokavalioon panostamiselle. Varusteita vaativissa lajeissa nelikymppisillä on usein varaa ostaa parempi pyörä tai sukset.

Viisikymppisenä ennätyksiin?

Vuonna 1988 ruotsalainen Evy Palm juoksi 47-vuotiaana maratonilla Ruotsin ennätyksen 2:31.05. Hänellä on edelleen hallussaan puolimaratonin 45-49-vuotiaiden maailmanennätys, jossa nuoremmillakin on tekemistä. Ennätysaika on 1:11.18.

Huomionarvoista on myös se, että Palm oli hieman ennen ennätysmaratoniaan tullut isoäidiksi! Palm on itse kertonut, että avain koviin aikoihin oli vammoilta välttyminen. Tämän Palm itse uskoi johtuvan siitä, että hänen kehonsa juoksijan kannalta riskialttiimmat osat, kuten nivelet ja nivelsiteet olivat jo kehittyneet valmiiksi, kun niiden kuormitus alkoi. Nuoruuden vammat eivät siis kummitelleet, kun kilometrimäärät nousivat.

Anders Aukland hiihti maailman huipulla vielä 50 vuotta täytettyään. Viimeisenä talvenaan hän jäi esimerkiksi Engadin La Diagonela-kisassa vain 23,5 sekuntia voittaja Emil Perssonille. Vuonna 2022 hän hiihti 49-vuotiaana vielä Vasaloppetissa sijalle yhdeksän häviten voittaja Anders Nygaardille vain viisi sekuntia. Kovia suorituksia keski-ikäiseltä mieheltä.

Varsinkin myöhemmällä iällä urheilemisen aloittaneet voivat hyvin saavuttaa parhaat tuloksensa yli 40-vuotiaana, mutta viimeistään puolen vuosisadan iän jälkeen eivät vahva sydän, taloudellisuus ja kokemuskaan pelasta iän vaikutuksilta. Lihasmassan määrä vähenee, testosteronitaso laskee, lopulta myös sydämen pumppausvoima.

Kovasti ikääntymistä vastaan taisteli muun muassa kanadalainen Ed Whitlock. Hän juoksi puolimaratonin vuonna 2013 aikaan 1:38.11. Whitlock oli tuolloin 82-vuotias.

Tämä artikkeli on julkaistu aikaisemmin sivustollamme ja päivitetty tänään. Lue lisää harjoitteluun liittyviä artikkeleja tästä, ja hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

Lisää artikkeleita

  • Maastohiihdon tulevaisuus: haasteita ja mahdollisuuksia

    Maastohiihto on ollut vuosisatojen ajan tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja liikuntaperinnettä, mutta lajin tulevaisuus kohtaa monia haasteita. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset talviolosuhteisiin, välineiden korkeat hinnat, nuorten hiipuva kiinnostus ja kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) kiistanalaiset päätökset asettavat lajin kehityksen vaakalaudalle ja norjalaisten hiihtäjien ylivoima kilpahiihdossa latistaa lajin mielenkiintoa. Tässä artikkelissa tarkastellaan maastohiihdon tulevaisuutta ja pohditaan, mitä voidaan tehdä, jotta hiihto säilyisi osana suomalaista identiteettiä ja liikuntakulttuuria sekä säilyisi kansainvälisesti toimivana ja mielenkiintoisena urheilulajina ylenpalttisen tarjonnan keskellä.
    kirjoittaja Teemu Virtanen
    20.01.2025
  • Vauhtikestävyysharjoittelu – mitä se todellisuudessa on?

    kirjoittaja Teemu Virtanen
    19.01.2025
  • Viides sija Suvi Minkkiselle Ruhpoldingin päätöskisassa

    kirjoittaja Maastohiihto.com
    19.01.2025
  • Iivo Niskanen palasi pallille maailmancupissa

    kirjoittaja Pasi Rein / STT
    19.01.2025
  • Karlsson ylivoimaiseen voittoon naisten yhteislähtökisassa – Niskanen kuudes

    kirjoittaja Maastohiihto.com
    19.01.2025