Kerttu Niskanen palasi viime kaudella ylirasitustilan jälkeen omalle hyvälle tasolleen. Tasapainoisen kilpailukauden jälkeen oli koronatilanteesta huolimattakin hyvä suunnitella uutta harjoituskautta, johon askelmerkit valmentaja Juho Mikkosen kanssa ovat selvillä.

Vuosi sitten Niskanen huilasi ylikuormitustilansa rippeet kunnolla pois ja odotti harjoittelun aloittamista niin pitkään, kunnes ”tuli himo päästä lenkille”. Uudesta harjoituskaudesta tuli opettavainen. 

– Rytmitimme järkevästi harjoittelua. Olen näköjään sellainen urheilija, että pystyn kyllä harjoittelemaan kovaa ja paljon, mutta vaadin säännöllisesti lepopäivätkin. Edellisellä kaudella tuli liian pitkiä pätkiä ilman lepopäiviä, aika paljon oli yhdeksän päivän putkea. Pystyn harjoittelemaan paljon ja kovaa, mutta lepopäiviä täytyy olla tiuhempaan. Aika lailla säännöllisesti kerran viikkoon pidän lepopäivän. Silloin jaksan paljon paremmin harjoitella ja paljon enemmän. Yhtä paljon pystyin harjoittelemaan, mutta lepäsin enemmän, Niskanen sanoo.

Maajoukkueen viime harjoituskauden leireillä tuli paljon nopeusharjoittelua, mikä sopi Niskaselle hyvin.

– Oli hyvä, että niitä oli. Oli hyviä yhteisharjoituksia, porukassa saa eri lailla tilannetta harjoituksiin ja tehoihin. Tykkään kovasta vastuksesta ja kovasta ryhmäharjoittelusta, ja toivon, että sellaista on jatkossakin. Hyvin erityyppistä harjoittelua kuitenkin pääsääntöisesti tein itse kotioloissa. Emme halunneet nopeusharjoittelua tehdä kotioloissa niin paljon, ja se toimi minulle hyvin, Niskanen kertoo hyvästä balanssista.

Hyvä harjoituskausi jatkui kilpailukauteen, jolloin Niskanen pystyi hiihtämään useamman kerran kymmenen parhaan joukkoon.

– Virtaa oli koko talven, ja pystyin vakiinnuttamaan tulostasoni napsun korkeammalle. Oli tasaista suorittamista. Plusmerkkinen kausi, vaikka keskenhän se jäi. Tehtiin varmasti asioita oikein, ja pääsin väsymyskierteestä pois.

Nyt Niskaselle kevät on ollut monella tapaa erilainen. Yleensä hän on ollut näihin aikoihin lomareissulla jossain lämpimässä. Hiihtokautta hän olisi voinut jatkaa Vuokatissa vappuun asti, mutta Niskanen laittoi sukset kesälomalle jo aiemmin saadakseen kunnon lepopätkän ennen uutta harjoituskautta.

– Kolmisen viikkoa tuli niin, etten treenaillut.

Maajoukkueen leirityssuunnitelmat ovat koronaepidemian luomassa maailmantilanteessa vielä tarkentumatta, mutta Niskanen toivoo, että harjoittelu korkealla olisi syksyllä mahdollista joko maajoukkueen leirillä tai omalla leirillä.

– Kovaa kestävyysharjoittelua, jota teimme viime vuonna, on tarkoitus tehdä tänäkin harjoituskautena. Tekniikat on sellaisia mitä pyritään ajan pitämään silmällä ja tekemään säännöllisiä kontrolleja matolla. Ylipäätään seurataan kuormitusta tarkasti ja luotetaan tunteeseen. Kova kestävyysharjoittelu toimii itselläni parhaiten. Katsotaan, tuoko maajoukkuevalmennus jotain sellaista uutta, mitä otamme myös kotiharjoitteluun.

Ruutia tasuriin myös kirejä ja vauhdinlisäyksiä ajatellen

Tasuri on yksi Kerttu Niskanen harjoiitelun painopisteistä. Kuva: NordicFocus

Yksi erityisesti kehitettävä asia kesäharjoitteluun on ylävartalon voima ja tasatyönnön edelleen kehittäminen.

– Tasuri on nykyhiihdossa kovassa roolissa. Sitä on muutamana viime vuonna kehitetty, ja nyt kesälläkin tulen työntämään paljon tasuria. Koitamme saada ruutia ylävartaloon. Nyt on tilanne, että jaksan kyllä työntää tasuria paljon, mutta jatkossa pitäisi pystyä tekemään vauhdinlisäyksiä ja kirejä silloin, kun kädet ovat väsyneet. Niiden eteen pyritään tekemään hommia. Mutta niinhän se menee, että ensin pitää saada kädet sellaiseen kuntoon, että jaksaa työntää.

Niskasen toukokuun alku on ollut poikkeuksellinen, sillä hän ei edes muista, milloin olisi ollut kotimaisemissaan lenkillä ja hiihtänyt rullilla jo niihin aikoihin, kun teiltä on juuri ja juuri hiekat lakaistu talven jäljiltä.

– Rullalenkit ovat olleet nyt ekalla viikolla 1,5–2 tunnin lenkkejä, kun kyynärpäät alkaa taas kestää rullahiihtoa ja kovaa asfalttia, lenkkien pituudet kasvavat. Myös jalkalenkit on aloitettu varoivaisesti, 45–60 minuuttia juoksua kerrallaan. Vuosien varrella on opittu, että jos haluaa päästä heti kiinni ehjään harjoituskauteen, alku on tehtävä järkevästi.

Tulevana talvena Oberstdorfin MM-kilpailuissa odottavat Niskaselta kehuja saavat latuprofiilit, jossa kovakuntoiset pärjäävät. Pitkät työpätkät sopii Niskaselle. Oberstdorfissa tehokkaalle kuokkahiihtämiselle on käyttöä, ja sitä työstetään myös harjoituskaudella eri tavoin:

– Kuokan hiihtäminen on myös kirjattu yhtenä (kehitettäväksi). Vuokatissa vaaran nousu on sellainen, missä sitä pystyy harjoittelemaan. Pitää pystyä pitämään asento hyvänä ja jaksaa hiihtää. Vapaan tekniikkaa ja lihaskestävyyttä tarvitaan MM-kisoissakin. Matolla saa vähän samanlaista vastetta kuin Keski-Euroopan nousut, lihasta pystyy kuormittamaan pitkällä yhtämittaisella nousulla. Ne ovat tärkeitä harjoituksia itselleni. Onneksi meillä on testiasema ja matto tuossa, Niskanen kehuu.

Niskanen sai Mikkosesta valmentajan, joka nauttii valmentamisesta ja harjoittelun suunnittelusta sekä tietää siitä oman kokemuksensa kautta paljon. Oman näkemyksensä lisäksi Mikkonen keskustelee paljon harjoittelusta sekä muiden valmentajien että vaikkapa Iivo Niskasen kanssa.

– On ollut kiva huomata, miten paljon Juho tykkää valmentamisesta ja miten paljon hän käyttää siihen aikaansa. Hän miettii paljon asioita.

Mikkonen: ”Varmasti uskalletaan harjoitella enemmän ja kovemmin”

Kerttu Niskanen Lahden maailmancupissa. Kuva: NordicFocus

Mikkonen on viime kauden osalta valmentajana erityisen tyytyväinen juuri tasaisuuteen:

– Kausi oli tasainen ja ehjä. Siihen olen tyytyväinen, ja siihen, että Kerttu on palannut sille normaalille tasolleen. Vaikean kauden jälkeen kaikki ominaisuudet palasivat hyvälle tasolle, nyt on aika yrittää saada ominaisuuksia paremmaksi, Mikkonen sanoo.

Mitä harjoituskaudella erityisesti painotetaan?

– Varmasti uskalletaan harjoitella enemmän ja kovemmin. Viime kausi onnistui suht’ hyvin ja harjoiteltiin niin varman päälle ylikunnon jälkeen. Ensi kaudelle yritämme harjoitella kovemmin ja sitä kautta nostaa kestävyysominaisuuksia ja kovaa hiihtämisen ominaisuuksia vielä enemmän. Ei mitään pientä nippelihommaa, koko ajan kokonaisvaltaisesti. Tietenkin perinteisen hiihto, arvokisoissa kun on perinteisen 30 kilometriä, sitä ajatellen täsmäharjoituksia.

MM-kilpailuissa perinteisen 30 kilometrin lisäksi Niskaselle hyvä matka on myös yhdistelmäkilpailu. Niitä ajatellen kilpailuja on ennen arvokisoja tultava sen verran, että kunto nousee kilpailujen kautta kovemmaksi.

– Kilpailla pitää ennen arvokisoja suht’ paljon.

Mikkoselle ensimmäinen vuosi valmennusvastuussa oli antoisa, tasapainoinen, onnistunut ja opettavainen.

– Yritetään vielä parantaa niitä asioita, joita on nähty, että pystyisimme parantamaan. Toivottavasti maajoukkueleirejä pystyy olemaan, että sieltäkin kautta tulisi apua harjoitteluun, Mikkonen sanoo.

-Heidi Lehikoinen