Toukokuun alussa 43 vuotta täyttänyt Riitta-Liisa Roponen palaa parin vuoden tauon jälkeen innolla maajoukkueeseen.

Toissa talven Roponen vietti Yhdysvaltain Denverissä. Viime kesän talven Roponen vietti Suomessa, mutta omatoimisesti maajoukkueen ulkopuolella harjoitellen. MM-hiihtojen 10:nnen sijan ja viestipronssin myötä Roponen palaa itseoikeutetusti maajoukkueleiritykseen.

– Tosi innoissani olen! Näin sitä vaan Ritu, 43, odottaa että pääseee maajoukkuerinkiin treenaamaan. Olympialaisia ajatellen on todella tärkeä olla ryhmässä, jotta saa sparrausapua ja maajoukkueen korkeanpaikanleirit ovat todella tärkeitä, sanoo Roponen ja lisää:

– Maajoukkueen tuki on myös kaluston testaamisessa tärkeä.

Kun Haukiputaalla asuvalta Ropselta kysyy, onko hän kaivannut maajoukkuetoiminnan sosiaalista puolta, antaa hän suitsutusta kotipuolen sparrauskavereilleen.

– Minulla on ollut täällä hyväkuntoinen kaveriverkosto. Omat ystävät pystyvät olemaan suurimmassa osassa treenejä mukana. Ei välttämättä samalla kulkupelillä, kaveri saattaa vaikka maastopyöräillä, kun itse juoksen. Todella koviin ja kilpailunomaisiin harjoituksiin ei tietenkään ole sellaista vastusta, mitä maajoukkuenaiset tarjoilevat.

Roponen lataa tulevan kauden tulosodotukset odotetusti vapaalle, mutta ei aio jättää perinteistä kokonaan pois harjoitusohjelmastaan.

– En ole ikinä perinteisestä hylännyt, se tulee siinä rinnalla ja sillä saa hyvää huoltavaa harjoittelua. En kuitenkaan aio kilpailla perinteisellä muuten kuin esimerkiksi Tour de Skillä.

Olympialaisissa Roponen aikoo lyödä kaikki kortit pöytään viestissä ja 30 kilometrin vapaan kilpailussa. Yhdistelmäkilpailu ei Roposen ohjelmaan kuulu.

Maajoukkue leireilee ennen kauden alkua kolmeen otteeseen korkealla. Roposen suunnitelmana on jatkaa leirejä jommastakummasta päästä pitempään.

– Korkeanpaikanharjoittelu on ainut selvä harjoituksellinen muutos edelliseen kauteen ja se onkin merkittävä muutos. Tulen olemaan yli kolme kuukautta korkealla ennen vuoden vaihdetta, kertoo Roponen.

Roponen on matkannut Livignoon jo sunnuntaina, maajoukkueen seuratessa myöhemmin perässä.

– Alkusyksyn Passo Lavazzen leiriltä siirtynen jatkamaan leiriä niin ikään Livignoon.

Vuosirenkaita ei huomaa, kun palautuminen on kunnossa

Haastattelun lopuksi Roposelta on vielä kysyttävä huomaako hän mitenkään harjoittelussaan, että ikää on 43 vuotta.

– En ole huomannut, mutta nyt arjessani on nyt aiempia vuosia enemmän aikaa palautumiselle. Kun lapsi oli pieni, ja vaikka kuinka oli apulaisia, niin kyllä sitä touhua oli enemmän. Nyt palautumisaika treenien välissä on oikeasti tosi kevyttä.

– Kai 20-vuotiaan palautumiseen on fysiologisesti eroa, mutta en ole oikeasti sitä huomannut!

-Petri Ikävalko