Marit Bjørgen varoittaa polttamasta nuoret lupaukset loppuun
Maastohiihdon todellinen legenda, Marit Bjørgen, on antanut vakavan varoituksen nuoriin urheilijoihin kohdistuvan kasvavan paineen suhteen.
Norjalainen maastohiihtotähti Marit Bjørgen nosti esiin tärkeän aiheen ja korosti, että harjoittelun on säilyttävä ilon lähteenä, jos hiihtoliitot haluavat estää huolestuttavaa nuorten varhaista lopettamista.
Kun kunnianhimo muuttuu ylikuormitukseksi
Aihe nousi Norjassa esille sen jälkeen, kun kolme maan merkittävintä nuorta lupausta – Jørgen Nordhagen, Malin Hoelsveen ja Hanna Engesæter Sørbye, kaikki junioreiden maailmanmestareita – lopettivat maastohiihdon yhden vuoden sisällä.
Bjørgen, joka toimii nyt Norjan naisten maajoukkueen valmentajana, uskoo, että lajista on tullut “liian vakava, aivan liian aikaisin.”
“Jos harjoittelet 14–15-vuotiaana yhtä paljon kuin aikuinen huippuhiihtäjä, voit nopeasti menettää sekä ilon että motivaation,” hän kertoi Expressenille ja jatkoi:
“Siitä tulee liian vakavaa jo kauan ennen kuin olet saavuttanut todellisen potentiaalisi.”
Huikeiden urheilusaavutustensa ansiosta Marit Bjørgen on yksi Norjan arvostetuimmista äänistä, ja hänen varoituksensa kantaa painoarvoa koko hiihtomaailmassa.
Lue myös: Marit Bjørgenin pääharjoitus oli sauvarinneintervallit
Ylitekemisen kulttuuri
Bjørgenin huolen jakaa myös Pål Gunnar Mikkelsplass, toinen maastohiihdon asiantuntija ja Norjan maajoukkueen valmentaja.
“Nuorten lahjakkuuksien ympäristöstä on tullut todella vaativa,” hän kertoi Expressenille ja jatkoi:
“Joillakin alueilla valmentajien, ympäristön ja vanhempien paine on kova. Pitää harjoitella paljon ja voittaa junioreiden maailmanmestaruus – ja kun se kulta on saavutettu, ura maastohiihtäjänä on käytännössä ohi.”
Mikkelsplass uskoo, että osasyynä on Norjan hiihtolukioiden välinen kilpailuasetelma, joka ajaa urheilijat liian varhaiseen ja liialliseen harjoitusmäärään.
Sekä Bjørgen että Mikkelsplass korostavat, että vaikka jokainen tapaus on yksilöllinen, laajempi ilmiö on selvä: varhainen suorituskykykeskeisyys polttaa nuoria lahjakkuuksia loppuun ja johtaa ennenaikaisiin lopettamisiin.
“Meillä on junioreita, jotka harjoittelevat jo 900–1 000 tuntia vuodessa. Se on lähes sama määrä kuin huippuhiihtäjillä – liikaa, liian nuorena.”
Nuorten sitouttamisen globaali haaste
Vaikka Norjan laaja lahjakkuuspohja saa paljon huomiota, ongelma ulottuu kauas Skandinavian rajojen ulkopuolelle. Monissa maissa urheiluseurat, koulut ja lajiliitot pohtivat samaa kysymystä: miten löytää tasapaino huippusuoritusten ja ilon välillä.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat johdonmukaisesti, että nuoruusiässä lopettamisprosentit nousevat jyrkästi samaan aikaan, kun harjoitusvaatimukset ja kilpailupaineet lisääntyvät (Australian tutkimus, Brasilian tutkimus, Alankomaiden tutkimus).
Maastohiihto, joka vaatii pitkiä harjoitustunteja ja kovaa kestävyyttä, on erityisen haavoittuva laji, jos järjestelmä sivuuttaa ilon ja monipuolisuuden vaalimisen tärkeyden.
Kehityspolkujen uudelleenarviointi
Valmentajien ja urheilutieteilijöiden keskustelemia strategioita ovat muun muassa:
• harjoitusmäärän kasvattaminen asteittain, sisältäen enemmän palautumisvaiheita nuoruusiässä
• monilajisuuden tukeminen ennen täydellistä erikoistumista (monilajitutkimus)
• urheilijoiden oman vastuun ja päätösvallan lisääminen harjoittelussa ja tavoitteiden asettamisessa
• motivaation, ilon ja hyvinvoinnin seuraaminen – ei pelkästään tulosdataa (systemaattinen katsaus)
• merkityksellisten kokemusten tarjoaminen kaikilla tasoilla, ei vain huippujunioreille
Hiihtämisen ilon suojeleminen
Lajille, joka tunnetaan kestävyydestä, sitkeydestä ja ulkoliikunnan nautinnosta, Bjørgenin varoitus on erityisen ajankohtainen. Maastohiihdon tulevaisuus ei riipu ainoastaan mestareiden kasvattamisesta, vaan myös siitä, että nuoret urheilijat kasvavat lajin parissa elinikäisiksi harrastajiksi – olivatpa he sitten ammattilaisia tai intohimoisia liikkujia.
Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.
Teksti: Leandro Lutz/Teemu Virtanen