Rullahiihdon tuottavuutta pohdittiin jokin aika sitten Kestävyysurheilu.fi:llä Tino Tiilikaisen kanssa, ja nyt aiheen parissa jatkaa Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian maastohiihtovalmentaja Jaakko Halonen. Halonen pohtii teemaa alle 18-vuotiaiden ja erityisesti yläkouluikäisten osalta.

Halonen toivoo, että yläkouluikäisten rullahiihtoharjoittelun pääpaino pysyisi tekniikan, taidon ja lihaskestävyyden kehittämisessä. Niitä hän pitää kaikista keskeisimpinä. Kovimmat harjoitukset hänen mielestään olisi kannattavinta tehdä juoksemalla tai sauvarinteessä.

– Kun tullaan 18-sarjaan, niitä täytyy edelleen painottaa, jos niissä asioissa on puutteita. Jos ne ovat hyvällä tasolla, voidaan siirtyä eteenpäin ja entistä vaativampiin harjoituksiin. Kun lihaskestävyys on hyvällä mallilla, mahdollistaa se entistä kovempien tehoharjoitusten tekemisen. Silloin voi myös hyödyntää enemmän nousuja, jolloin saadaan hyviä hapenottoharjoituksia, Halonen sanoo.

Kun lihaskestävyystasot ovat vielä huonolla mallilla, ei mäessä voida tehdä kovin tuottavia hapenottoharjoituksia, koska lihas hyytyy nopeasti. Siksi perusedellytykset on rakennettava ensin.

– Pitää päästä riittävän korkeisiin hapenottolukemiin ja pystyä pitämään niitä riittävän pitkään.

Halonen on havainnut, että yläkoululeirityksessä olevilla rullahiihdon määrä kotiharjoittelussa on kasvanut.

– Siinä on hyviä puolia, kuten esimerkiksi se, että taito- ja tekniikkaosioita tehdään enemmän. Toivoisin kuitenkin lisää siihen, että lihaskestävyysosioita tehtäisiin hieman useammin. Toivoisin, että tehtäisiin tehokkaampaa tasatyöntöä kotipaikkakunnalta löytyvään nousuun ja kehitetään sitä kautta tasastyönnön lihaskestävyyttä sekä ylävartaloa ja keskivartaloa.

Tasatyönnön lisäksi hän kaipaa yläkouluikäisten harjoitteluun nykyistä enemmän sauvoittaluistelua.

– Toivoisin, että näitä harjoituksia olisi yläkouluikäisten harjoittelussa hieman useammin. Niitä voi yhdistää samaan harjoitukseen: vuorovedoin joka toinen tasatyöntämällä ja joka toinen sauvoittaluistellen. Tällöin samassa harjoituksessa pystyy kehittämään molempia ominaisuuksia. Mitä vanhemmaksi tullaan ja mitä kovempi kapasiteetti on, harjoituksen täytyy tottakai olla entistä kovempi ja tiukempi ja täytyykin keskittyä yhteen osa-alueeseen vaikkapa tekemällä tasatyöntöä entistä enemmän ja kehittää sitä kovemmalle tasolle, Halonen sanoo.

Nykyään nopeusharjoittelua tehdään paljon rullasuksilla, mitä Halonenkaan ei pidä lainkaan huonona asiana. Hän kuitenkin toivoo lisäystä jalkaisin tehtävän nopeuden puolelle.

– Alle 18-vuotiaille jalkaisin tehty nopeus juosten, loikkimalla ja sauvaloikkaamalla pitäisi olla keskiössä. Sen pitäisi olla viikoittain toistuva harjoitus, johon keskitytään hyvin. Rullilla sitten tehtäisiin enemmän nopeusharjoituksia tekniikkaa painottaen. Kun tekniikka säilyy hyvänä rennossa nopeusvedossa, voidaan pikkuhiljaa tehdä entistä laadukkaampia nopeusharjoituksia ja suoritusvauhti voi kasvaa lähemmäs maksimia.

Rullahiihdon perusharjoitusten tulisi nuorilla sisältää taitoa, tekniikkaa ja ketteryyttä. Alku- ja loppuverryttelyn ”perushiihtoonkin” Halonen toivoo keskittymistä tekniikkaan.

– Ajateltaisiin vaikka jotain asiaa, kuten että tänään haluan kehittää vaikka polven linjausta, että se pysyy sopivasti vartalon alla. Mieluummin niin, että tehdään lyhyempi harjoitus hyvällä tekniikalla kuin että harjoitus on vähän turhan pitkä eikä siihen oikein jakseta keskittyä ja tekniikka on huonompi. Varsinkin ensimmäisiä kertoja rullahiihtävillä niin. Harjoitusta voi jatkaa juoksulla tai pyöräilyllä tai muulla siihen päälle.

-Heidi Lehikoinen