Thomas Wassberg on nimi, joka on syvälle painunut maastohiihdon historiaan. Hänen uraansa määrittivät raju harjoittelu, äärimmäinen kilpailuvietti, tekninen lahjakkuus sekä tietyllä tavalla jopa kapinallinen asenne lajia ja sen sääntöjä kohtaan. Hän ei ollut pelkästään voittaja – hän oli suunnannäyttäjä ja uudistaja, jonka vaikutukset näkyvät yhä tämän päivän hiihtoladuilla.

Thomas Wassberg syntyi 27. maaliskuuta 1956 Lennartsforsissa, Ruotsissa. Hän edusti Åsarna IK:ta, jonka tallista on tullut monia Ruotsin kovimpia hiihtäjiä. Wassberg tunnettiin jo nuorena armottomasta harjoittelustaan ja luonnollisesta kyvystään hiihtää tehokkaasti sekä perinteisellä että myöhemmin luistelutekniikalla. Hän nousi kansainväliseen tietoisuuteen 1970-luvun lopussa ja pysyi maailman huipulla koko 1980-luvun ajan.

Lue myös Wassbergin saamasta urotekopalkinnosta

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Wassbergin menestys arvokisoissa

Wassberg voitti urallaan neljä olympiakultaa (1980, 1984, 1988) ja kolme MM-kultaa (1982, 1987). Hän saavutti myös kolme MM-hopeaa (1985, 1987) ja yhden pronssin (1985).

Hän oli mukana Ruotsin 4×10 kilometrin viestijoukkueessa, joka voitti kultaa 1984 ja 1988 olympialaisissa sekä vuoden 1987 MM-kisoissa Oberstdorfissa. Hän oli usein ratkaiseva lenkki viestihiihdoissa.

Vuoden 1982 MM-kisoissa Oslossa Wassberg ei kyennyt palkintopallille ennen viimeistä kisaa, jolloin hän voitti 50 kilometrin kultaa äärimmäisissä olosuhteissa. Hänen vahvuutensa juuri tällaisissa raskaissa olosuhteissa teki hänestä lähes pysäyttämättömän ja henkisesti vahvan hiihtäjän.

Vuoden 1987 MM-kisoissa Saksan Oberstdorfissa hän voitti ylivoimaisesti 30 kilometrin hiihdon jättäen Suomen Aki Karvosta melkein kaksi minuuttia. Samoissa kisoissa hän hiihti myös kaksi henkilökohtaista hopeaa taistellen italialaisia vastaan: 15 kilometrillä hän jäi vajaa seitsemän sekuntia Marco Albarellolle ja 50 kilometrin hiihdossa vajaa 22 sekuntia Marilio de Zoltille, jota hän ajoi rajusti takaa kisan loppupuolella. Oberstdorfissa Wassberg oli kenties elämänsä kunnossa, ja hieman paremmilla suksilla ja voitelulla hän olisi saattanut voittaa kaikki matkat.

Mikä teki Wassbergistä niin kovan?

Wassberg oli täydellinen yhdistelmä raakaa voimaa, kestävyyttä ja teknistä osaamista. Hän oli erityisen vahva pitkillä matkoilla, joissa hän pystyi säilyttämään huippunopeuden läpi koko kilpailun. Hän oli myös taktisesti taitava hiihtäjä, joka osasi jakaa voimansa oikein. Hänen hiihtonsa oli tehokasta ja rytmikästä – ei välttämättä sulavan näyttävää, mutta äärimmäisen toimivaa.

Hänen tavaramerkkinsä oli tasatyöntö, jota hän käytti tehokkaasti ennen kuin siitä tuli yleisesti hyväksytty osa hiihtotekniikkaa. Hänen harjoittelumetodinsa olivat joskus jopa hurjia: Wassberg saattoi hiihtää 50 kilometriä lähes täysillä harjoituksissa ja palata takaisin ladulle vielä saman päivän iltana.

Lue myös: Jan Ottoson oli olympia-menestyjä ja Vasaloppet-sankari

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Legendaarinen olympiataistelu: Wassberg vs. Mieto – Lake Placid 1980

Vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisten 15 kilometrin kilpailu on yksi maastohiihdon historian ikonisimmista hetkistä. Thomas Wassberg voitti kilpailun ajalla 41.57,63 – vain 0,01 sekunnin erolla Suomen Juha Mietoon. Molemmat hiihtäjät taistelivat tiukasti toisiaan vastaan koko matkan, ja vielä aivan loppusuoran alussa Mieto oli hieman edellä. Wassberg onnistui pinnistämään lopun vieden voiton kaikkien aikojen pienimmällä erolla. Tämä marginaali johti lopulta siihen, että kansainvälinen hiihtoliitto päätti muuttaa aikojen mittauksen kymmenesosasekunneiksi tulevissa kilpailuissa.

Wassberg itse piti voittoaan ”liian niukkana” ja ehdotti kultamitalin jakamista Miedon kanssa, mutta Kurikan jätti ei suostunut tähän. Tämä ele jäi historiaan esimerkkinä urheiluhengestä, vaikka mitali pysyi hänellä itsellään. Suomalaisten ja ruotsalaisten hiihtofanien keskuudessa tämä taistelu herättää yhä suuria tunteita.

Oslon 1982 MM-kisat – 50 kilometrin mestariteos lumisateessa

Vuoden 1982 MM-kilpailujen 50 kilometrin matka Holmenkollenilla oli yksi Thomas Wassbergin uran kirkkaimpia hetkiä – ja samalla klassinen osoitus hänen kilpailustrategiastaan ja kestävyydestään.

Kisa käytiin raskaassa lumisateessa, mikä teki olosuhteista vaativat ja latuolosuhteista pehmeät. Wassberg aloitti kilpailun maltillisesti – ei ollut kärkisijoilla ensimmäisillä väliajoilla, vaan hiihti omaa tasaista vauhtiaan. 38 kilometrin kohdalla hän nousi ensimmäistä kertaa kilpailun johtoon, mikä osoitti hänen kykyään rytmittää kilpailunsa täydellisesti.

Puolivälissä kisaa Suomen Asko Autio johti vahvalla hiihdollaan, ja Wassberg oli siinä vaiheessa jo noussut toiseksi. Autio kuitenkin hiipui loppumatkasta jääden kisassa viidenneksi, kun taas Wassberg vain vahvistui loppukilometreillä.

Kilpailun edetessä Wassbergin ero toisena tulleeseen Neuvostoliiton Juri Burlakoviin kasvoi tasaisesti. Wassbergin voittoaika oli 2:32:00,9, ja Burlakov jäi noin 33 sekuntia. Norjan Lars-Erik Eriksen otti pronssin reilun 49 sekunnin erolla voittajaan.

Tämä kilpailu osoitti Wassbergin vahvuudet täydellisesti eli toi esille hänen taktisen viisautensa, fyysisen kestävyytensä ja kovan kilpailupäänsä. Wassbergin 50 kilometrin voitto Oslossa vahvisti hänen mainettaan pitkien matkojen mestarina ja nosti hänet jälleen uudelle tasolle hiihtomaailmassa.

Lue myös: Mieto kiinnostaa yhä mediaa – norjalaiset ihmettelevät hiihtolegendan tapoja

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Sarajevo 1984 – Wassbergin ja Svanin välinen klassinen kaksintaistelu

Yksi Thomas Wassbergin uran kiihkeimmistä mittelöistä käytiin 1984 Sarajevon talviolympialaisten päätöslajissa, 50 kilometrin hiihdossa. Wassberg ei ollut saanut mitalia muilta matkoilta, joten viisikymppinen oli enää ainoa mahdollisuus. Kisasta muodostuikin kahden ruotsalaisen jättiläisen – Wassbergin ja Gunde Svanin – armoton taistelu voitosta.

Toisin kuin joskus virheellisesti muistetaan, kyseessä ei ollut ylivoimainen voitto, vaan äärimmäisen tiukka sekuntipeli, jossa Wassberg voitti kultaa vain viiden sekunnin marginaalilla ennen nuorta Gunde Svania. Kolmanneksi tuli Suomen Aki Karvonen, joka jäi Wassbergista minuutin ja 10 sekunnin päähän, mutta varmisti Suomelle arvokkaan olympiapronssin.

Kilpailussa nähtiin merkittävä tekninen siirtymä: hiihtäjät hyödynsivät tuolloin yleistymässä ollutta yksipuolista luistelupotkua. Perinteinen hiihtotapa oli edelleen sääntöjen mukainen, mutta luistelun tehokkuus alkoi jo näkyä, ja Wassberg oli yksi niistä urheilijoista, jotka hallitsivat tämän siirtymän mestarillisesti.

Tämä kilpailu jäi historiaan eräänlaisena sukupolvien kohtaamisena. Wassberg edusti hieman vanhempaa (tulossa 28-vuotiaaksi kisojen jälkeen), sisulla ladun raatavaa hiihtäjäsukupolvea, kun taas Svan oli nuori (kisojen aikana 22 vuotias), teknisesti hiottu ja tulevaisuuden suunnannäyttäjä. Kaksintaistelu Sarajevossa kiteytti täydellisesti koko 1980-luvun ruotsalaisen hiihtodynastian kahtiajaon – ja sen huikean tason.

Wassbergin vaikutus maastohiihtoon

Thomas Wassberg ei ollut vain kilpailija – hän oli myös kriitikko ja kehittäjä. Hän arvosteli äänekkäästi epätarkkoja aikamittauksia, kielsi haastattelujen antamisen kilpailujen jälkeen, jos koki kysymykset typeriksi, ja ajoi lajin sääntöihin muutoksia. Hän oli yksi ensimmäisistä huippuhiihtäjistä, jotka omaksuivat luistelutekniikan ja kehittivät sen kilpailuvalmiiksi. Suomessa Wassbergin käyttämää luisteluhiihdon tekniikkaa kutsutaan yhä ”Wassbergiksi”: nopeatempoinen tekniikka, jossa tehdään sauvatyöntö jokaisen liu’un yhteydessä.

Wassbergin merkitys on valtava myös siinä mielessä, että hän siirsi hiihtäjän arkkityypin uuteen aikakauteen – perinteisestä, hiljaisesta puurtajasta tinkimättömään, mielipiteitään pelkäämättä ilmaisevaan karismaattiseen huippu-urheilijaan. Hän avasi oven uuden ajan hiihtotähdille.

Lue myös: Sven-Åke Lundbäck oli Vasaloppet-sankari ja arvokisavoittaja

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Elämä hiihdon jälkeen

Uran jälkeen Wassberg on toiminut muun muassa Ruotsin maajoukkueen valmentajana ja hiihtokommentaattorina. Hänet tunnetaan yhä suorista mielipiteistään, mutta myös suuresta sydämestään urheilua kohtaan, ja hän on jatkanut toimintaa lajin parissa eri tehtävissä. Nyt talvella Salpausselän kisojen yhteydessä Wassberg hiihti Juha Mietoa vastaan leikkimielisessä näytöskisassa Lahden stadionilla, ja hiihtolegendat ylittivät maaliviivan yhtäaikaa sulassa sovussa.

Aikansa ilmiö

Thomas Wassberg ei ollut vain hiihtäjä – hän oli ilmiö. Hänen nimensä liittyy saumattomasti maastohiihdon suurimpiin hetkiin: sekunnin sadasosan voittoon Miedosta, urotyöhön Oslon lumisateessa, raakaan kamppailuun Svania vastaan, ylivoimaiseen voittoon kolmellakympillä Oberstdorfissa ja viestikullat olympia- ja MM-laduilla. Hän oli fyysisesti ylivoimainen, mutta myös älykäs hiihtäjä, joka tiesi, mitä vaaditaan voittamiseen. Hän muutti lajin – niin tyylillisesti kuin henkisesti. Wassbergin perintö elää – sekä ladulla että sen ulkopuolella.

Lue myös: Johannes Høsflot Klæbo – modernin maastohiihdon supertähti

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen päätoimittajan muistolla

Päätoimittajan henkilökohtainen muisto Thomas Wassbergistä:

Juha Mieto ja Thomas Wassberg olivat oman lapsuuteni suuret idolit ja esikuvat. Molempia vastaan pääsin hiihtämään kilpaa, kun he vielä olivat kunnossa. Miedon kanssa toki on tullut tehtyä monia eri projekteja mukaan lukien Suomen halki hiihto rullilla vuonna 2021, jossa Mietaa oli huoltajanani. Wassbergin päänahan sain vuonna 1990, kun olin nuorena poikana hiihtämässä 60 kilometrin Koasalaufia Itävallassa. Marcialonga oli tuona vuonna peruttu, joten Koasalauf keräsi kovatasoisen osanoton. Olin hyvin alkumatkasta kärkiporukassa mukana, kunnes jonkun maajoukkueen huoltaja hyppäsi ladulle eteeni ja törmäsin häneen. Suksi siteineen meni rikki, ja olin jo lopettaa kisan siihen, mutta silloinen Suomen Hiihtoliiton pitkän matkan hiihtotiimin valmentaja Pekka Hietanen totesi, että haetaan autosta uusi suksi, vaihdetaan mono ja jatketaan matkaa. Näin tehtiin ja lähdin ajamaan kärkeä kiinni yli kuuden minuutin erolla. Hiihdin kuin hullu ja pääsin jo aika lähelle kärkiporukkaa, kun aivan loppukilometreillä näin tutun hahmon edessäni. Päästessäni rinnalle huomasin idolini Thomas Wassbergin, joka katsoi kummissaan eripari suksiani ja monojani. Pääsin ohi ja olin maalissa ennen ruotsalaista hiihtolegendaa, ja ero kärkeenkään ei enää ollut kuin reilu minuutti.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.