Nykyään monenlaiset rannetietokoneet antavat jo jos jonkinlaista informaatiota harjoittelun tueksi, joten kannattaako kuntoilijan mennä virallisempaan kuntotestiin kuten vaikka mattotestiin? Maastohiihto.com kysyi asiaa Vuokatti Sportin Mikko Virtaselta.

Rannetietokoneet antavat informaatiota kynnyksiin Virtasen mukaan ”melko hyvin”, mutta tarkalleen kynnysten löytämiseen tarvitaan laboratorio-olosuhteita ja testejä.

–  Tärkeintä testillä on määrittää kynnykset ja sen lisäksi saada ohjeet siitä, mitä tarttisi tehdä. Se on mielestäni testauksen oleellisin informaatio. Lajispesifisyyttä kannattaa hyödyntää, mutten ens alkuun rullahiihtämällä lähtisi tekemään, koska siihen pitäisi olla hiihtokertoja alla. Tekisin sen sauvarinteenä, sauvakävelynä, juosten tai kuntopyörällä, Virtanen sanoo.

Testin voi tehdä joko tasotestinä eli mitataan vastusta eli liikutaan tiettyä vauhtia tai kuormaa ja otetaan syke ja laktaatti. Sen perusteella kynnykset pystytään jo määrittelemään aika tarkasti.

–  Jos halutaan vielä tarkemmin, pistetään hengityskaasumaski naamalle ja tehdään ihan mattotesti, jolloin mitataan hapenottokyky todellisena. Hengitysmuuttujista saadaan llisää informaatiota kynnysten määrittämiseen, eli ei katsota enää pelkkää laktaattia vaan sieltä tulee muitakin muuttujia mukaan. Sitä pidän tarkimpana mahdollisena mittarina, sitä käyttävät huippu-urheilijat ja aktiivikuntoilijat.

Toisto on usein urheilussakin hyväksi, ja se pätee myös testeihin. Testien arvo korostuu vasta ensimmäisen testin jälkeen.

–  On automaattinen seuranta. Seuraava ja sitä seuraava testi kertovat vielä enemmän kuin ensimmäinen testi. Ensimmäinenhän on se lähtötaso, josta saa kyllä kynnykset ja oman kuntotason. Seuraavasta testistä on verrata, että tämä ja tämä osa-alue on parantunut, tossa ja tossa on kehitettävää. Voi olla niin, että vaikka on harjoiteltu tota osa-aluetta, se ei olekaan parantunut, mutta joku muu on. Saadaan informaatiota, Virtanen sanoo.

Vuokatti Sport mielletään vahvasti huippu-urheilun toimijaksi, mutta Virtanen sanoo kuntoilijoiden hyödyntävän testauspalveluja koko ajan enemmän ja enemmän. Vuokatti Sportilla kuntoilijoita on vuositasolla testeissä kolminkertainen määrä urheilijoihin verrattuna.

Silti mattotesti tai kuntotesti kuulostaa yhä monelle harrastajalle vain urheilijoiden käyttämältä palvelulta.

– Huonoa testauksessa on sana testi, parempi olisi sanoa mittarii Ei se ole mikään elämän ja kuoleman kysymys, vaan se testin kertoma informaatio on kaikista oleellisin asia.

Testipalautteen pohjalta saa myös vinkkejä:

– Kysellään miten kannattaa tätä ja tätä osa-aluetta harjoitella. Valmennuksellinen näkemys tulee siinä vaiheessa kun ruvetaan antamaan ohjeita, että pitäisi tehdä rauhallista pk:ta tai pitäisi kehittää vk-aluetta tai kynnykset on hyvällä mallilla, mutta maksimialueella ei ole tarpeeksi käyty että ota kovia vetoja. Siihen ylivoimaisesti tärkein informaatio on sekä kynnykset. Sen lisäksi saadaan tietoa mikä oli hyvä, mikä oli huono, mitä pitää kehittää ja miten mä sitä kehitän, Virtanen sanoo.