Virtanen: Hiihto on edelleen kestävyyslaji
Vuokatin Hiihtoviikon yhteydessä järjestettiin Tiedolla Johtaminen -seminaari. Yksi monesta mielenkiintoisesta esityksestä oli Mikko Virtasen katsaus Hiihtoliiton viime vuonna julkaistuun valmennuslinjaukseen Sinivalkoiseen latuun. Virtasen esityksen otsikko oli ”Hiihto on edelleen kestävyyslaji.”
Vuokatin Hiihtoviikon yhteydessä järjestettiin Tiedolla Johtaminen -seminaari. Yksi monesta mielenkiintoisesta esityksestä oli Mikko Virtasen katsaus Hiihtoliiton viime vuonna julkaistuun valmennuslinjaukseen Sinivalkoiseen latuun. Virtasen esityksen otsikko oli ”Hiihto on edelleen kestävyyslaji.”
Esityksensä alussa Virtanen listasi hiihtäjälle seuraavat tärkeät ominaisuudet: voima, nopeus, taito, koordinaatio, tekniikka, tasapaino, taktiikka, taloudellisuus, anaerobinen suorituskyky, aerobinen suorituskyky ja sukset.
– Hiihto on mitä enimmissä määrin ominaisuuslaji. Kymmenen eri moninaisuutta tulee helposti, sanoo Virtanen.
– Tästä kokonaisuudesta kehittyy mielestäni merkittävin kokonaisuus eli lajitehokkuus. Sitä meidän pitää pohtia ja siihen meidän pitää pystyä vastaamaan harjoittelulla.
Virtanen asettaa vertailukohdaksi neljä hiihtäjää; miehistä Johannes Höstflot Kläbon, Alexander Bolshunovin ja naisista Linn Svahnin sekä Therese Johaugin.
– Nämä hiihtäjät ovat luoneet sen vaatimustason, mihin meidän pitää pystyä vastaamaan. Missä ominaisuuksissa pystytään vastaamaan näiden kavereiden tekemiseen. Montako mieshuippuhiihtäjää meillä tällä hetkellä on, jotka pystyvät vastaamaan edes yhdessä, kahdessa tai kolmessa ominaisuudessa Kläbolle tai Bolshunoville? Jos ominaisuuspeli hävitään koko ajan 9-2 tai 10-1 tai 11-0, niin aika huono päivä saa Kläbolla olla, että me pystymme hänet voittamaan kisoissa, summaa Virtanen.
Virtanen toivoo, että Suomessa saadaan hiihdon pariin uusia nuoria mukaan, entistä kovemmilla perusominaisuuksilla.
– Svahn epäonnistui MM-kisoissa, mutta hän on ominaisuuspatteriltaan vakuuttava. Johaug puolestaan erottuu yhdellä ylivertaisella ominaisuudellaan – aerobisella suorituskyvyllään eli kestävyydellään, varsinkin arvokisamaastoissa, pohtii Virtanen lajin ykkösnaisia.
Virtanen sanoo, että fakta on, että nykyiset kilpailuradat ovat lyhyempiä ja nopeampitempoisia. Kilpailuvauhdit ovat kasvaneet.
Kilpailuvauhtien kasvu maastohiihdossa.
– Normimatkoilla vauhdit ovat kasvaneet viimeisen 30 vuoden aikana noin 14 prosenttia. Siihen kun otetaan vielä sprintti, niin naisissa vauhdit ovat 11 prosenttia kovempia normaalimatkoja kovempia ja miehillä 20!
– Voimatuottoajat ovat lyhentyneet, loppukirejä on enemmän, taidolla entistä suurempi merkitys, hiihdosta on tullut entistä intervalliluontoisempaa ja hiihtotekniikat ovat kehittyneet. Haaste hermo-lihasjärjestelmälle on merkittävä ja anaerobiset ominaisuudet ovat tärkeämpiä. Kuitenkin, kuten luennon aihe oli, hiihto on edelleen kova kestävyyslaji, joka vaatii kovaa hapenottokykyä.
Edelleen huippuhiihtäjien harjoittelusta karkeasti arvioituna 85 prosenttia on kestävyysharjoittelua. Tehoharjoittelua on noin kahdeksan prosenttia ja voimaharjoittelua seitsemän prosenttia.
Vaikka eri ominaisuuksien merkitys on kasvanut, korostaa Virtanen, että yksi asia ei ole muuttunut.
– Hiihto on edelleen kestävyyslaji, jossa vaaditaan hyviä kestävyysominaisuuksia, paljon harjoittelua ja maksimihapenottokykyä ja kestävyyssuorituskykyä kehittävää harjoittelua.
– Nopeutta ja nopeusvoimaa sekä anaerobisia ominaisuuksia ei pysty hyödyntämään, ellei aerobinen kestävyyskunto ole hyvä.
Nuorten harjoittelusta
Virtanen näkee, että hiihdon suuri haaste on uusien nuorien houkuttelu lajin pariin ja nykyisten nuorten vähäinen luonnollisen liikunnan määrä.
– Me emme voi odottaa ratkaisua esimerkiksi koulumaailmalta. Meidän pitää pystyä vastaamaan laadukkaalla seuratoiminnalla, laadukkaammalla valmennuksella ja meidän pitää pystyä valmentamaan entistä paremmin entistä nuorempia urheilijoita. Se ei tarkoita kuitenkaan aikaista lajispesifisyyttä. Hyvä hiihtovalmentaja osaa pitää harjoittelun monipuolisena, mihin kuuluu muidenkin lajien kokeilu.
Sinivalkoisen ladun mukaisesti Virtanen korostaa, että nuorten harjoittelussa tärkeintä on se, että se kehittää nopeaan aja taitavaan hiihtämiseen.
– Kaikki ominaisuudet ovat aina harjoitettavissa, mutta edeltävän harjoittelun tulee tukea ja valmistaa lasta ja nuorta vaativampaan harjoitteluun.
Vuosi Sinivalkoisen ladun julkaisun jälkeen Virtanen näkee erittäin tärkeänä, että nyt löytyy yhteinen valmennuslinjaus, johon voidaan tarttua Hangosta Nuorgamiin.
-Petri Ikävalko






