Suomalaisen hiihdon valmennuslinja Suomalainen latu julkistettiin vuosi sitten keväällä. Korona-aika on asettanut omat haasteensa linjausten viemiseen seuratyöhön ja juniorivalmennukseen, mutta mitä vuodessa on saatu aikaan? Kestävyysurheilu.fi kysyi Suomen Hiihtoliiton koulutuspäällikkö Henna Tanhuanpäältä näkemyksiä siitä, mitä linjauksesta on vuodessa kentälle nuorisovalmennukseen jalkautunut.

Tanhuanpää sanoo, että asioita on jalkautunut jonkun verran, vaikka korona-aika on tuonutkin haasteita. Valmentajakoulutuksia ei ole ollut, mutta tulevan vuoden aikana niitä ja sitä kautta asioiden jalkauttamista on tiedossa. Tanhuanpäällä on kuitenkin tuntuma, että vähintäänkin osa paikkakunnista on ottanut vielä selkeämmin yhteisharjoittelua ohjelmaansa.

– Ainakin Hollolan ja Lahden alueella on aika hyvin seurayhteistyötä ja yhteistreenejä. Niihin on otettu linjauksesta asioita, Tanhuanpää sanoo oman asuinalueensa toiminnasta.

Myös linjauksessa olleita eri osa-alueiden testejä on tuotu eri paikkakunnilla seuratoimintaan, sillä ne ovat selkeitä kokonaisuuksia toteuttaa.

– Taitopuolta on tullut jonkun verran, mutta sitä pitäisi kokemukseni mukaan tehdä vielä enemmän. Se on vähän sellainen asia, joka aaltoilee jonkun verran. Sekin on mennyt mielestäni selkeästi parempaan suuntaan.

Myös sprinttiä on tuotu nuorisovalmennukseen, mistä Tanhuanpää on iloinen. Esimerkiksi Hollolan Urheilijat on järjestänyt kaikille avoimen sprinttitreenin, jossa on ollut osallistujia useammista seuroista. Vastaavia on Lahden alueella näkynyt vuoden aikana aiempaa enemmän.

– Positiivista on ollut, että tietynlainen monipuolisuus on näkynyt erityisesti nuorten harjoittelussa.

Tanhuanpääkin toivoo, että nyt jo juniorivalmennukseen ja seuratoimintaan jalkautuneet asiat siirtyisivät vielä aiempaa laajemmin tulevan vuoden aikana. Erityisesti hän kannustaa seuroja yhteistyöhön, että lapsille ja nuorille saataisiin laadukkaita yhteisharjoituksia.

– Monipuoliset harjoitukset ovat tärkeitä. Esimerkiksi vauhdillisesti monipuolisesti harjoituksia, ei pelkästään ääripäitä vaan koko vauhtiskaalaa. Kun harjoituksia tehdään porukassa ja valmentajan paikallaollessa, saadaan toteutettua laadukkaita harjoituksia. Toivon, että olisi monipuolista ryhmäharjoittelua useamman kerran viikossa. Sitä kautta urheilijat saataisiin kehitettyä mahdollisimman hyvin.

Tanhuanpää toivoo, että myös lapsuusvaiheen monipuoliseen taitoharjoitteluun kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota. Hyvä perustaito tuo pohjan teknisten ominaisuuksien kehittämiseen.

– Haluaisin nähdä vielä enemmän sitä, että uskallettaisiin temppuilla suksilla ja tehdä taitopuolen kautta harjoitusta. Vielä vähän näkyy ajatusta, että taitoharjoittelu on erilaista harjoittelua kuin ”varsinainen” harjoittelu.

-Heidi Lehikoinen