Charlotte Kalla voitti ensimmäisen olympiakultansa vuonna 2010 Vancouverissa 10 kilometrin vapaan kilpailussa. 12 vuotta myöhemmin hän tähtää tarkan harjoitusohjelman siivittämänä neljänsiin olympialaisiinsa. Kalla kuitenkin korostaa, että ei halua ajatella asioita liian pitkälle eteenpäin.

Charlotte Kalla on hiihtänyt kolmissa olympialaisissa ja ottanut yhden kullan jokaisissa kisoissa. Vancouverissa 2010 hän otti 22-vuotiaana kullan 10 kilometrin vapaan kilpalussa, juuri ennen Kristina Smigunia ja Marit Björgenia. Vuonna 2014 Kalla otti viestikultaa yhdessä Ida Ingemarsdotterin, Emma Wikénin ja Anna Haagin kanssa. Vuonna 2018 hän voitti kultaa PyeongChangin olympialaiset avanneessa yhdistelmähiihdossa ennen Marit Björgenia ja Krista Pärmäkoskea.

Tapasimme Charlotte Kallan Ruotsin hiihtojoukkueen lehdistötilaisuudessa Trollhättanissa. Vain muutaman tunnin kuluttua hän kilpaili 15 kilometrin rullahiihtokisassa. Startti on yksi hänen harvoista rullahiihtokilpailuistaan viime vuosien aikana.

– Kilpailen Harvemmin rullahiihtäen, eikä minulla ole vielä ollut niin paljon kovaa tehoharjoittelua harjoittelussa. Kynnysharjoitteluun on panostettu. Tämä on hyvä tilaisuus totuttaa kroppaa kisavauhtiseen kuormitukseen, Kalla sanoi ennen kilpailua, jossa hän sijoittui 15:sta, hieman yli kaksi minuuttia seurakaveriaan Emma Riboa perässä.

Kalla ei oletettavasti antanut tulokselle juurikaan painoarvoa. Kesäharjoittelu on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja hän näyttää kuntonsa talvella, kun suksen alla on lunta.

– Tämän kesän harjoittelu on sujunut hyvin ja tuntuu siltä, että olen pystynyt toteuttamaan mitä olen suunnitellut, Kalla sanoo.

– On hienoa kun katsot yhteenvetoa ja näet kokonaisuuden. Harjoitusvaste on ollut hyvä niissä asioissa, mihin olen keskittynyt.

Onko olympiatalven harjoitussuunnitelmaan tullut muutoksia aiempaan verrattuna?

– Viime vuonna olimme vielä varovaisempia pitkän aikavälin suunnitelmien suhteen. Koska olimme kotona paljon pandemian vuoksi, tarjoutui tilaisuus tehdä paljon standardisoituja perusharjoitusviikkoja ja arvioimaan toteutunutta tarkasti.

– Tuntui siltä, että tilanne oli hyvä loka-marraskuuhun tullessa, tunsin oloni vahvaksi. Se oli tärkeä kokemus tätä kautta ajatellen. Viime vuoden harjoitussuunnitelma toimii perustana, mutta hienosäätöä tarvitaan, Kalla selittää.

Viime kausi ei lähtenyt Kallan osalta liikkeelle, kuten hän oli toivonut. Hän sairastui koronavirukseen juuri ennen kauden alkua, eikä päässyt realisoimaan kesän ja syksyn työtä.

Kalla kuntoutui kuitenkin MM-hiihtoihin ja oli siellä yhdistelmähiihdon viides ja 10 kilometrin vapaan kilpailussa kuudes.

Vaikka kaikki ei sujunut optimaalisesti viime kaudella, Kalla korosti keväällä, kuinka hän tunsi iloa hiihtämistä kohtaan koko talven ajan.

– Kyllä, viime vuosi oli hieno. Meillä oli tekniikkaprojekti Stefan Thomsonin, Magnus Ingessonin ja Lars Ljungin sekä fysioterapeuttini Anna Lindmanin kanssa. Sain tuntea kuinka osaavia ihmisiä he ovat, kuinka he jalostivat keskustelujen perusteella ajatuksiaan minun suuntaani ja miltä tuntuu, kun harjoittelulla on suunta, joka vie eteenpäin ja tuo kehitystä, sanoo Kalla ja jatkaa:

– Tänä vuonna on ollut hauskaa treenata ja nyt meillä on myös ollut leirejä maajoukkueenkin kanssa.

Seuraava Ruotsin maajoukkueen leiri on korkealla Font Romeussa Ranskan Pyreneillä. Leiri alkaa 6. syyskuuta.

Olet ollut vuosien aikana useasti korkealla. Mitkä ovat tärkeimmät oppisi, kun harjoittelet korkeassa ilmanalassa?

– Pitää olla kärsivällisyyttä, eikä liian innokas alussa. Ja kolmen viikon leirillä ei ole mahdollista treenata seitsemän päivää peräkkäin, kuten teimme nyt Torsbyn leirillä. On ajateltava kokonaiskuormitusta. Keho on kovemmilla kierroksilla korkealla.

– Tulemme tekemään nytkin mielenkiintoisia mittauksia. Esimerkiksi kuinka säilyttää hyvä nestetasapaino leirin ensimmäisinä päivinä.

Lopuksi. Mitä opit viime talvesta, koronavirukseen liittyvistä vastoinkäymisistä ja kuinka pääsit silti hyvään kuntoon MM-hiihtoihin?

– Voit vaikuttaa siihen vain siihen mitä teet tässä ja nyt. Jokainen päivä ja jokainen treeni pitää yrittää viedä läpi mahdollisimman hyvin. Oli todella tärkeää olla ajattelematta liian pitkälle eteenpäin. Teet yleensä parhaat suorituksesi, kun et murehdi liikaa tulevasta. Vaikka tiedät sen, haluat silti pohtia tulevaisuutta ja spekuloida sitä turhaan…

Teksti: Johan Trygg / Längd.se
Suomennoa: Petri Ikävalko