Harjoituskauden alku on ollut Ristomatti Hakolalle täynnä vastoinkäymisiä. Hakola ei ole kuitenkaan heittänyt kirvestä kaivoon. 150 päivän päässä siintävät olympialaiset ja mahdollisuus viestimitaliin.

Hakola jäi maajoukkueen kesäkuun Italian leiriltä pois jännevamman takia. Kesäkuun loppupuolella murtui puolestaan varvas, joka piti Hakolan viikkoja sivussa normaaliharjoittelussa. Elokuun maajoukkueleirillä Hakola oli jo mukana, mutta varvas vaivasi edelleen, etenkin alkuleiristä.

– Nyt pystyn juoksemaan, vaikka montaa lenkkiä ei olekaan vielä takana. Italiassa varvas parani koko ajan. Ensimmäisellä viikolla sillä ei pystynyt oikein täysipainoisesti harjoittelemaan, toisella viikolla vähän ja kolmannella jo paremmin.

Kun myös rullahiihto oli kesällä pannassa, on Hakola tässä kohtaa kautta takamatkalla edellisiin kausiin verrattuna.

– Kyllä loukkaantuminen on vaikuttanut reilusti kuntoon. Yli 10 vuotta on lenkkipoluilla tullut heiluttua, joten toivotaan, että kunto tulee nopeasti takaisinkin, mutta nyt ei olisi aikaa enää yhteenkään loukkaantumiseen.

Italian leirillä Hakola kevensi jonkin verran kuormaa leirisuunnitelmasta. Keho ei ollut yleisestikään täysin valmis kovaan harjoitteluun. Hän myöntää, että vaikka kyse on harjoituksista eikä kilpailuista, on todella vaikea antaa siimaa niissäkään.

– Kestävyysurheilijalla on henkisesti todella vaikeaa ajatella omalla järjellään ja keventää harjoittelua. Yleensä laitetaan kaasu pohjaan ja mennään niin pitkälle kuin pystyy.

Aiempien kausien aikana Hakola on taistellut enemmän ja vähemmän selkäongelmien kanssa.

– Nyt varvas on ollut niin kipeä, että selkäongelmia ei ole huomannut. Kipu on siirtynyt selästä varpaaseen.

Selkäongelma tulee Hakolan mukaan esiin yleensä silloin, kun kunto alkaa olla parhaimmillaan, silloin kun kropasta saa kaikista eniten irti.

– Voimaa on yritetty hankkia selkään ja pakaraan. Päivittäin sitten erilaisia ”vemputusliikkeitä,” kuvaa Hakola selän kuntoutusta lyhyesti.

Olympialaisissa tähtäin perinteisen matkoilla

Lähestyvien olympialaisten päämatkansa Hakolaa tiputtelee kuin apteekin hyllyltä:

– Perinteisen matkat! 15 kilometriä, parisprintti ja viestin perinteisen osuudet.

Miltä kuulostaisi viestimitali?

– Sitähän me on metsästetty aika pitkän aikaan. Siitä lähdetään, että sellainen tuodaan lentokoneessa kotiin!

Onko vapaa jäämässä kokonaan sivuosaan?

– Alkuvuodesta en pystynyt hiihtämään jänteen takia vapaata, sen jälkeen varpaan takia, sanoo Hakola ja pohtii, että syksyllä aika ei välttämättä riitä panostamaan kaikkeen.

Hakolasta kuulee haastattelun aikana, että hän on uinut kesän aikana syvissä vesissä, mutta mies piristyy, kun puheeksi tulee muun muassa Dario Colognan ja Johan Olsson nopeat kuntoutumiset vammoista arvokisamitalikuntoon.

– Ei tässä kirvestä ole kaivoon heitetty. Kotiasiat on kunnossa ja ruoka maistuu! Suosittelen edelleen kaikille lukijoille hiihtoa ammatiksi, nauraa Hakola

Hakolaa kertoo tarkistaneensa, että olympialaisten avajaisiin on vielä liki 150 päivää.

– Tässähän ehtii olemaan vielä montussakin montaa kertaa!

-Petri Ikävalko