Ruotsin hiihtokomeetta Frida Karlsson kärsi lähes koko viime talven jalkaongelmista; hänen jalkansa ja lihaskalvonsa kramppailivat.

MM-hiihtojen aikaan ongelma pysyi aisoissa ja hän saalisti kisoista kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Kevättalvella hiihdetyn Ruotsin mestaruuskilpailujen 30 kilometrin kisan hän joutui keskeyttämään kipujen takia. Tällä hetkellä tilanne näyttää 21-vuotiaalle sollefteålaiselle paremmalta.

–Harjoittelu on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle. Tänä vuonna avain on löytää harjoitteluun tasapaino, missä en harjoittele liian kovaa ja mene rajan yli ja että vältyn vammoilta ja kiputiloilta, sanoo Karlsson Längd.selle.

Alkutalvesta Karlssonilla oli nivusongelmia, Tour de Skillä hän putosi leuanvetotangon kanssa niin pahasti, että jouti keskeyttämään kiertueen. Myös jalkaongelmat kramppeineen alkoivat jo alkukaudesta.

Mikä tilanne on tällä hetkellä jalkojen ja muun kropan suhteen?
– Tilanne on hyvä. Olen saanut hyvää apua. Teen edelleen paljon kuntoutusta ja ennaltaehkäiseviä harjoitteita. Olen päässyt hyvin harjoittelun makuun ja tunne on hyvä, kertoo Karlsson.

Mistä apu on löytynyt?
– Osittain apua on tullut monojen muokkauksesta. Olemme koittaneet muotoilla niitä lämmittämällä paremmin jalkaani sopiviksi. Ortopedi on myös tehnyt minulle muotoillut pohjalliset.
– Teen paljon hommia vahvistaakseni ja aktivoidakseni tiettyjä lihaksia ja saadakseni oikean liikeradat kuntoon.

Tarkoittaako se jalkoja yleisesti vai esimerkiksi luisteluhiihdon liikeratoja?
– Se alkaa jaloista, mutta ajatusta on siirretty siitä ylöspäinkin. Teen harjoituksia, jotta saan hartiat, vatsat ja pakarat toimimaan paremmin. Kyse on koko liikeketjusta, selittää Karlsson.

Ilmeisesti tuntuu paremmalta kuin Ruotsin mestaruushiihtojen aikaan?
– Kyllä. Olin kauden aikana aika sekaisin tämän ongelman kanssa. Silloin kropassa oli rasitusta, homma ei toiminut. Kun olin tuoreempi, pystyin hiihtämään hyvällä tasolla.

Hiihditkö jalkaongelmien takia MM-hiihdoissa kaikki startit skiathlon-monoilla?
– Kyllä, aloitin itse asiassa kuukautta ennen MM-hiihtoja ja hiihidin jokaisen treenin ja kilpailun skitahlon-monoilla. Monot olivat pari vuotta vanhat, mutta ne olivat ainoat, joilla en saanut kramppeja.

Skiathlon-monot eivät ole optimaaliset perinteisen hiihtoon?!
– Eivät todellakaan, mutta uskon, että nyt tilanne on menossa oikeaan suuntaan.

Frida Karlsson tuulettaa Oberstdorfin 10 kilometrin kisan jälkeen. Kuva: NordicFocus

Onko ongelma vaikuttanut kevään harjoitteluun?
– Oireet alkoivat, kun rasitus oli liian iso. MM-hiihtojen jälkeen jälkeen aloin todella ottaa se rennosti ja yritin palautua pienestä ylirasituksesta ja annoin kehon vähän levätä.

–Harjoittelu on lähtenyt erittäin hyvin liikkeelle. Tänä vuonna avain on löytää harjoitteluun tasapaino, missä en harjoittele liian kovaa ja mene rajan yli ja että vältyn vammoilta ja kiputiloilta. Olen tiivissä yhteydessä fysioterapeutin kanssa ja seuraamme kehitystä ja vältämme liiallista väsymystä ja ylirasitusta.

Ovatko jalkaongelmat haitanneet juoksuharjoittelua?
– Vaikutti se vähän. Olin varovainen, kun aloittelin juoksuharjoiitelua, en kääntänyt heti nuppia kokonaan kaakkoon, vaan pikkuhiljaa. Nyt olen täydessä vauhdissa ja homma sujuu.
– Pohjallisiin on pitänyt totutella. Ole yrittänyt olla vähän fiksumpi.

Mikä on kesän fokus? Puhuit harjoittelun tasapainosta, onko se kesän juttu?
– Kun treenaan, treenaan kovaa. Harjoitukseni tulevat olemaan 110 prosenttisia. Sitten yritän varmistaa, että kokonaismäärä on edelleen hyvällä tasolla. Ei pidä vaan treenata, treenata ja treenata ja sitten pysähtyä. Tärkeää on, että harjoittelu tarttuu ja keskittyä palautumiseen. Valita harjoitukset, joissa todella annetaan 110 prosenttia ja sitten ne harjoitukset, joissa mennään rauhassa ja eri painopisteellä.

Onko sinulla jotain kesän suosikkiharjoitusta?
– Tykkään juosta ja juosta sauvojen kanssa ylämäkeen. Pidän paljon ylämäkiharjoittelusta. Ehkä sitä tykkää siitä, missä on hyvä, sanoo Karlsson ja nauraa.

– Luulen, että keskitys tulevalla kaudella vahvuuksiini, joten sellaisia harjoituksia on ohjelmassa.

Sollefteån ylämäkitesti ”Hallstatestet” on ruotsalaisiihtäjien keskuudessa jonkilainen klassikko. Viime kesänä Ebba Andersson kellotti testissä ajan 8:56. Sen jälkeen tuli Karlsson ja juoksi ajan 8:36 ja sen jälkeen vielä 8:32.

Testissä noustaan 210 metriä 1800 metrin matkalla.

Aiotko juosta testiä tulevana kesänä?
–Varmasti syksymmällä, kun aloitan kovempien tehojen tekemisen. Tällä hetkellä harjoittelu on enemmän kynnysvauhtista. Harjoitukset ovat pitempiä, mutta en mene punaiselle.

Millaisia kovimmat harjoitukset ovat tähän aikaan?
– Teen paljon harjoituksia matolla valmentajani Per Nilssonin kanssa. Siellä meillä on erittäin hyvä kontrolli, mittaamme paljon happoja ja näemme, että olenko oikealla tehoalueella. Siellä voimme tehdä erittäin kovia harjoituksia. Harjoitukset ovat tehokkaita, sinulla on suuri kuorma pitkään ja voin harjoitella melkein niin jyrkkään mäkeen kuin haluan. Voin kerätä nousumetrejä. Raskaimmissa harjoituksissa ollaan kynnyksellä todella pitkään. Ehkä puolitoista tuntia, Karlsson sanoo ja jatkaa;
– Minulla on nyt oma rullamatto. Minulla on pieni kuntosali äidin ja isän autotallissa. On korona-aikoina hienoa, että minun ei tarvitse käydä tavallisella kuntosalilla.

Onko edelleen niin, että sinä haluat harjoitella aina vaan kovempaa, mutta valmentajasi on painettava jarrua?
– Vähän niin se taitaa olla. Haluan, että suunnittelemme ja toteutamme harjoittelun yhdessä tuumin. Ei niin, että minä saan ohjelman ja seuraan sitä sokeasti. Se ei sovi minulle. Haluan, että voin vaikuttaa siihen mitä teen. Teemme hommia yhdessä, jotta se tuntuisi oikealta ja molemmat uskoisivat siihen.

Teksti: Johan Trygg, suomennos Petri Ikävalko