Estejuoksun Euroopan mestari ja valmentaja Jukka Keskisalo on yksi suomalaisista, jotka matkustavat tällä viikolla Italiaan hiihtääkseen sunnuntaina legendaarisen Marcialongan.

Maastohiihto.com kyseli Keskisalolta hiihtoharrastuksesta, aiemmasta massahiihtokokemuksesta, Marcialongaan päätymisestä ja ennakko-odotuksista.

Jukka Keskisalon kultaa tuonut estejuoksu EM-finaalissa 2006 on yksi sykähdyttävistä hetkistä suomalaisessa urheilussa 2000-luvulla. Oman uransa jälkeen Keskisalo on jatkanut urheilun parissa valmentajana. Hän valmentaa muun muassa kestävyysjuoksija Camilla Richardssonia.

– En ole koskaan hiihdossa kilpaillut, joskus olen junnuna (Joensuun) Katajan treeneissä käynyt. Kymmenen vuotta sitten hiihdin Pogosta hiihdon puolitosissaan läpi. Olisinko joku kahdeskymmenestoinen ollut. Hyvä kuntoilumuoto, mutta ei tosiaan ole mitään tuhansia kilometrejä hiihtoa eikä edes vielä tuhattakaan nyt (tänä talvena) takana, Keskisalo sanoo hiihtoharrastuksestaan Maastohiihto.comille.

Minkälainen kokemus Pogostan hiihto taannoin oli?

– Kun tosissaan hiihdin, se oli aika kivulias kokemus. Se oli kuitenkin sen verran pitkä. Lopussa vähän voimat loppuivat. Toivottavasti aika erilainen mitä tämä Marcialonga tulisi olemaan.

Hiihtolenkillä hän sanoo käyvänsä ”ehkä kaksi tai kolme” kertaa viikossa. Hän valmentaa Joensuussa kuntoilijoita, ja sitä kautta hän Marcialongaankin päätyi.

– Viime vuonna muut olivat Diagonelaan osallistumassa, olin silloin huoltomieheksi tulossa. Se jäi koronan takia välistä, ja nyt sitten tuli (Marcialongasta) puhetta. Monosen Ari (Iivari Mononen Oyn toimitusjohtaja) on siinä sellainen puuhamies, Keskisalo kertoo.

Team Kaskipuun yhteistyökumppaneihin lukeutuva Scanpole on puolestaan osa Iivari Mononen -konsernia, joten porukat tunteva Kari Varis houkutteli osallistumaan Marcialongaan. Team Kaskipuun suksihuolto huolehtii Marcialongaan myös Monosen, Keskisalon ja muun kumppaniporukan sukset kuntoon.

Keskisalo on kesäaikaan ollut alppimaisemissa paljonkin, ja sanoo miettineensä, miltä seudut näyttävät lumipeitteen kera.

– Ei nyt ihan tosissaan hiihdetä, kun peräpäästä lähdetään. Ja muutenkin 70 kilometriä on tällä taustalla pitkä matka. Tarkoitus on, että yhdessä porukassa hiihdämme, ei se mikään kilpailu meille ole. Loppunousu tulee varmasti olemaan tiukka, vaikka kuinka hiljaa hiihtäisi. Varovasti lähdemme liikenteeseen. Pidot on varmasti meidän porukalla kaikilla, hartiapankissa ei riitä voimat.

Marcialonga-kokemuksen jälkeen Keskisalo uskoo hiihtävänsä vielä massahiihtoja Suomessakin.

– Tämä on vähän semmoinen, että pitää aina olla joku maali, jota varten saa itsensä liikkeelle ja harjoittelemaan. Nämä ovat kuitenkin niin pitkiä matkoja, ettei sinne voi harjoittelematta lähteä. Sen verran pitää harjoitella, että läpi pääsee.

Marcialongan 70 kilometrille ilmoittautuneet suomalaiset:

Start list (marcialonga.it)