Monia eri lajeja harrastanut Isac Holmström aloitti hiihdon varsin myöhään, mutta kehitystä on tapahtunut joka vuosi. Miehestä on kehittynyt vahva Vasaloppet-hiihtäjä, ja hänen ominaisuutensa sopivat hyvin juuri tälle pitkälle matkalle. Isac kokee, että hänellä on vielä paljon kehitettävää, ja niin kauan kuin hommassa säilyy hauskuus, motivaatiota riittää puskea vahvasti eteenpäin. Maastohiihto.com haastatteli toukokuussa 29 vuotta täyttävää hiihtäjää.

Isac Holmström on jo kolmena vuonna peräkkäin ollut paras suomalainen mieshiihtäjä legendaarisessa Vasaloppet-hiihdossa. Tänä vuonna hän saavutti sijan 40 Sälenistä Moraan kulkevassa 90 kilometrin pituisessa kisassa. Ahvenanmaalta kotoisin oleva urheilija edustaa Team Eduxia, ja Vasaloppetin lisäksi hän on ottanut osaa kahdeksaan muuhun Ski Classics Pro Tourin osakilpailuun tällä kaudella. Hänen sijoituksensa ovat liikkuneet hieman viidenkymmenen molemmin puolin.

Miten sinusta tuli hiihtäjä ja miksi juuri pitkät matkat?

– Pienenä harrastin kaikenlaisia urheilulajeja, kuten mm. jalkapalloa, juoksua, tennistä ja sitten hiihtoa aina, jos oli lunta. Ahvenanmaalla oli usein vähän lunta, joten ei tullut hirveästi hiihdettyä. Katsoin kuitenkin aina Vasaloppetia TV:stä, ja Vasaloppet-kulttuuri on, kuten Ruotsissa, myös Ahvenanmaalla suuri. Jo pienenä mietin, että olisi siistiä hiihtää tuota kisaa. Kun lähdin opiskelemaan Aalto- yliopistoon ja jalkapallotreenit vähenivät, rupesin sitten hiihtämään enemmän, eniten tasuria tuli tehtyä. Lähdin Finlandia-hiihtoon ja olin siinä 10. Siitä se oikeasti sitten lähti, kun huomasin miten hyvin sain kehitettyä itseäni vain yhden talven aikana. Vuosi vuodelta rupesin sitten panostamaan enemmän ja innostuin koko ajan enemmän pitkän matkan hiihdosta.

Miten kuvailisit itseäsi hiihtäjänä eli mitkä ovat vahvuutesi ja mitä ominaisuuksia sinun pitäisi vielä kehittää?

– Olen hyvin jaksava ja itsepäinen hiihtäjä. Pitkät matkat sopivat mulle, kuten Vasaloppet tai entinen Årefjällsloppet. Kun muut väsyy, jatkan jauhamista samalla vauhdilla, psyykkinen puoli on myös tärkeä. Kun huomaa, että muut väsyy, niin se antaa itselle lisää voimaa. Tasaiset pätkät (kuten Vasaloppetin suot) ja muutenkin kovavauhtiset pätkät sopivat hyvin mulle. Olen suhteellisen iso hiihtäjä ja pystyn tuottamaan voimaa hyvin niillä osuuksilla. Saman syyn takia ylämäet ovat aina ollut mun heikkous, ja varsinkin ne jyrkät ja pitkät mäet. Sitä pitäisi kehittää, jos haluaisi ottaa seuraavan askeleen eteenpäin.

Asuit pitkään Ahvenanmaalla – miten se soveltui hiihdon harjoitteluun?

– Asuin todellakin pitkään Ahvenanmaalla (tällä hetkellä asun ja olen töissä insinööritoimistossa Vaasassa), asuin siellä myös vähän aikaa diplomi-insinöörin opintojeni jälkeen. Kesäisin se on todella hyvä paikka olla. Voisin väittää, että Ahvenanmaalla on Suomen parhaat olosuhteet rullahiihtämiseen. Asfaltti on todella hyvänlaatuinen, teitä on paljon ja liikennettä vähän. Sen lisäksi löytyy hyvin maastoa ja nousumetrejä kertyy kivasti. Juoksupolkuja löytyy myös paljon. Lämpimät talvet ovat toisaalta haastavat, ja kisareissut pitenevät myös, kun aina pitää matkustaa laivalla sieltä pois. Hiihtoporukka on siellä kuitenkin tosi innostunutta, ja heti kun säät sallii, siellä tykitetään lunta. Viime vuosina siellä on hyvin pystynyt valmistumaan Vasaloppetiin.

Millainen on joukkueesi Team Edux ja miten treenaatte yhdessä?

– Team Edux on hyvin perheellinen porukka, jossa kaikki pitävät huolta toisistaan. Tiimikoko ei ole iso, mutta sydän on. Huoltoon ollaan aina panostettu, ja siinä olemme mielestäni onnistuneet tosi hyvin. Mukava on hiihtää, kun sukset luistaa. Kesän, syksyn ja alkukauden aikana olemme pitäneet useita leiriä ja käyneet rullahiihtokisoissa. Myös talvisin kierrämme kansallisia kisoja yhdessä. Pidämme tätä tosi tärkeänä, koska haluamme luoda hyvän tiimihengen. Yhteisleirit ja kisat kehittävät myös kuntoa ja tuovat lisää motivaatiota. 

Miten analysoisit tätä talvea ja Ski Classics-kauttasi?

– Olemme huomanneet, että taso nousee joka vuosi Ski Classicsissä. Joskus tuntuu, että pyörii samoilla sijoilla tuloslistalla, vaikka kuntoni paranee koko ajan. Kotimaan pitkän matkan kisat paljastavat kuitenkin, että kehitystä on tapahtunut. Tällä kaudella olen voittanut mm. Fäbodaloppet, Botniavasan ja Jyväskylä Ski Marathonin, ja jokaisen kisan eri tavalla. Noissa kisoissa huomaa, että on menty eteenpäin ja että on tasoeroa Ski Classicsiin. Ski Classics-sarjassa on pienet erot, ja sinä päivänä, kun kaikki asiat osuvat kohdalleen, iso onnistuminen on mahdollista. Jatkuva kova työ ratkaisee.

Olit jälleen Vasaloppetissa paras suomalainen (miesten puolella)  – miksi juuri Vasaloppet sopii sinulle niin hyvin?

– Treenaan pääasiassa Vasaloppetia varten. Minun ominaisuudet hiihtäjänä ovat hyödyksi Vasaloppetissa, ja kesällä tehdessäni kovia treenejä, minulla on kisa mielessäni. Tiimin kanssa olemme myös löytäneet hyvän sapluunan eli miten huolto ja juotot toimivat ja miten matkustus sinne pitää tehdä. Ei jätetä millimetriäkään sattuman varaan. Kaikki on laskettu ja tehty viimeisen päälle. Vasaloppet on pitkän matkan MM-kisat ja olympialaiset samana päivänä, ja kukaan ei jätä sitä kisaa väliin. Se on myös se, mikä tekee Vasaloppetista niin ainutlaatuisen.

Miten näet pitkän matkan hiihdon tilanteen Suomessa ja miten sitä saataisiin vietyä vielä eteenpäin (Kati Roivas menestyy nyt todella hyvin)?

– Pitkän matkan hiihto kehittyy myös Suomessa, vaikka eteneminen on ollut hidasta. Ollaan paljon esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa jäljessä. Suomalaiselta asiantuntijalta olen jopa saanut kysymyksen, että aionko hiihtää pidoilla, kun puhuimme pitkän matkan kisasta. Tämä kuvastaa, miten vähän suomalaiset tietävät ja ymmärtävät pitkän matkan hiihdosta. On vaikea arvostaa pitkän matkan hiihtoa, jos  perusymmärtämystä ei ole edes asiantuntijapuolella. Kati on hiihtänyt upeasti ja tuonut lisää näkyvyyttä lajiin. Mielestäni hän ansaitsi jopa enemmän näkyvyyttä, kuin hän on tähän mennessä saanut. Hänen urotekonsa ovat tosi tärkeitä, jos halutaan viedä pitkän matkan hiihtoa eteenpäin Suomessa.

Miten harjoittelet eli onko sinulla joku treenifilosofia tai kaava, jonka mukaan menet vai luotko joka vuodelle uuden ohjelman?

– Minulla on vähän mottona, että jos tekee kovaa työtä riittävän kauan, niin lopuksi se tuottaa tulosta. Tykkään kovasti treenaamisesta, ja uskon myös, että pitkän matkan hiihtäjän pitää treenata paljon. Sen lisäksi kausi on pitkä, ja jos haluaa pysyä kunnossa ja jaksaa hiihtää koko kauden, se vaatii kovan pohjan. Olen löytänyt hyvän systeemin, ja tiedän, miten pääsen kuntoon Vasaloppetiin. Sitä en aio paljoa muuttaa. Tärkein asia on pysyä terveenä ja kyetä treenaamaan yhtäjaksoisesti ilman turhia taukoja. Sillä pärjää pitkään.

Mikä on sellainen treeni, jota teet kaikkein mieluiten ja mikä taas se kenties vastenmielisin?

– Mieluiten teen pitkiä rauhallisia lenkkejä, missä voi pysähtyä ja juoda kahvia ja syödä pullaa. Perustreenipäivät on ehkä tylsimmät, mutta nekin ovat tärkeitä ja niitä pitää tehdä. On tärkeää saada  perusasiat kuntoon ennen kuin tekee tehokkaampia treenejä.

Ski Classics on nyt kaudessa 15 – miten näet sarjan kehityksen ja miten mielestäsi tästä pitäisi mennä eteenpäin?

– Monenlaisia kisoja on nähty vuosien aikoina. Luistelukisoja, lyhyitä ja pitkiä matkoja, ylämäkikisoja, jne. Luulen, että Ski Classics yrittää löytää sitä parasta systeemiä. Vaihtelevuus on tärkeää, mutta se selvä linja olisi myös hyvä saada. Olisi tärkeää tietää, onko Pro Tour juuri pitkän matkan hiihtosarja vai jotain muuta. Se auttaisi urheilijoita tietämään mihin treenata. Onko nuo kolmenkympin kisat, joita on nyt aika monta, vai pitkät matkat, joita varten treenataan. Niissä on todella iso ero. Itse haluaisin tottakai nähdä enemmän pitkiä kisoja!

Mitkä ovat pitkän aikavälin tavoitteesi hiihdossa?

– Niin kauan, kun kehityn ja pidän hauskaa, jatkan hiihtämistä. Tuntuu, että olen joka osa-alueella muiden takana, koska aloitin hiihtämisen niin myöhään. On edelleen niin paljon asioita, joita voisin tehdä paremmin. Tavoite on päästä ihan kärjen tuntumaan, varsinkin Vasaloppetissa. 

Mitkä ovat tavoitteesi elämässäsi eli ammatti ja hiihdon jälkeinen ura?

Koen, että elämä on niitä pieniä asioita. Olen tyytyväinen, jos löydän sellaisen toimivan arjen, missä on iloa ja hauskuutta. 

Mainitse siis kolme asiaa, jotka ovat elämässäsi tärkeintä?

– Ilo, perhe ja hyvinvointi.

Millainen olit lapsena ja millainen olet nyt ihmisenä eli kuvaile itseäsi?

– Pienenä, ja varsinkin koulussa, olin suhteellisen kunnollinen ja rauhallinen. Edelleenkin mulla on samat piirteet. Olen aika systemaattinen ja ongelmanratkaisija. Vaikeissa tilanteissa minulla on tapana miettiä  miten asiat voisivat hoitua. Pysyn rauhallisena ja teen sen, mitä voin.

Kuka oli tai on suurin idolisi?

– Ei ole ehkä ollut koskaan ketään tiettyä henkilöä, joka olisi idolini. Hiihdossa voisi sanoa Anders Aukland tai Andreas Nygård!

Lue kesällä 2022 tehty Isac Holmströmin haastattelu tästä. Pitkän matkan hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea ProXCskiing.com-sivustolta.