Vuonna 2026 maastohiihdon huiput kokoontuvat jälleen maailman arvostetuimmalle näyttämölle – olympialaisiin.

Kisat järjestetään Italiassa, Milano–Cortina-yhteistyön tuloksena, mutta maastohiihdon sydän sykkii tutulla ja rakastetulla paikalla: Val di Fiemmessä, Trentinon maakunnassa Dolomiittien sylissä. Alue ei ole ainoastaan kilpailupaikka – se on osa lajin kulttuurihistoriaa. Suomalaisille ja koko hiihtomaailmalle Val di Fiemme on tuttu kuin ladun ensimmäinen nousu – ja nyt se tarjoaa näyttämön, jossa niin vanhat konkarit kuin uudet tähdet voivat kirjoittaa nimensä historiaan.

Val di Fiemme ei ole vain kisapaikka – se on ikoni. Satojen vuosien ajan paikalliset ovat kulkeneet hiihtäen näillä reiteillä, mutta kansainvälisesti alue nousi valokeilaan vuoden 1991 MM-kisojen myötä. Lago di Teseron hiihtostadionin ympäristössä sijaitsevat ladut tunnetaan teknisesti haastavina, melko korkealla sijaitsevina ja fyysisesti raskaina. Kulkeehan myös legendaarisen Marcialongan latu kyseisen hiihtostadionin läpi. Myös Tour de Skin päätösetappi Alpe Cermisillä on jo vuosia testannut urheilijoiden kestävyyttä äärirajoille.

Val di Fiemme on myös henkisesti merkittävä paikka: täällä ovat kilpailleet ja voittaneet Bjørn Dæhlie, Gunde Svan, Johannes Høsflot Klæbo, Marit Bjørgen, Petter Northug, Virpi Kuitunen, Aino-Kaisa Saarinen ja monet muut – osa hiihtourheilun suurta historiaa on kirjoitettu näillä laduilla.

Olympialiikkeen synty – historian kaiku nykypäivässä

Olympialaisten juuret ovat antiikin Kreikassa, mutta modernin olympialiikkeen isä oli ranskalainen Pierre de Coubertin, joka halusi yhdistää urheilun, kasvatuksen ja kansainvälisen rauhan. Vuodesta 1896 lähtien olympialaiset ovat kasvaneet maailmanlaajuiseksi instituutioksi.

Talviolympialaiset järjestettiin ensi kertaa vuonna 1924 Chamonix’ssa, ja maastohiihto oli mukana heti alusta lähtien. Naisten kilpailut tulivat ohjelmaan vuonna 1952. Suomi on ollut mukana alkumetreiltä asti, ja maan menestys lajin historiassa on ollut merkittävä. Hiihdon olympiahistoriassa Suomi on saavuttanut talviolympiahistoriansa aikana kaikkiaan 175 mitalia, joista 45 on kultaisia, 65 hopeisia ja 65 pronssisia, ja on mitalisijoitusten mukaan 11:nneksi menestynein maa vuoden 2022 talviolympialaisten jälkeen.

Olympialaisten rooli ja merkitys nykypäivänä

Olympialaiset eivät ole enää vain urheilutapahtuma – ne ovat kulttuurinen ja yhteiskunnallinen spektaakkeli. Vaikka kansainväliset arvokisat ja maailmancupit ovat urheilijan arkea, olympialaiset ovat hetki, jolloin koko kansa katsoo suosikkiensa edesottamuksia. Hiihto, joka on marginaalissa roolissa monessa Pohjoismaiden ulkopuolisessa maassa, nousee parrasvaloihin.

Samalla olympialaisten merkitys urheilijan uralla on pysynyt suurena. Olympiavoitto on aina se yksi arvostetuimmista saavutuksista urheilun saralla. Olympialaiset ovat paikka, jossa legendoja syntyy: ei riitä olla hyvä, pitää olla paras oikealla hetkellä. Pekingissä 2022 Iivo Niskanen teki sen. Val di Fiemme 2026 voi olla seuraavan suomalaisen hetki.

Olympialaisten 2026 maastohiihto-ohjelma

Vuoden 2026 talviolympialaisissa kilpaillaan 12 maastohiihtolajissa – ja historiallisena uutuutena miehet ja naiset hiihtävät ensi kertaa samat matkat. Tämä tasa-arvoteko on merkittävä muutos lajin perinteisiin.

Ohjelmassa ovat seuraavat kilpailut:

• 10 + 10 km skiathlon (naiset ja miehet, perinteinen + vapaa)
• Sprintti (naiset ja miehet, perinteinen)
• Vapaan hiihtotavan parisprintti (joukkuesprintti, naiset ja miehet)
• 4 x 7,5 km viesti (naiset ja miehet)
• 10 km vapaa hiihtotapa (naiset ja miehet)
• 50 km perinteinen hiihtotapa yhteislähtö (naiset ja miehet)

Kilpailut hiihdetään Teserossa, Val di Fièmmessä, Teseron maastohiihtostadionilla – yhdellä Italian tunnetuimmista hiihtokeskuksista, joka on isännöinyt aiemmin myös MM-kilpailuja ja maailmancupin osakilpailuja.

Tarkan päiväkohtaisen ohjelman näet tästä.

Lue yhdestä suuresta ruotsalaisesta olympiasankarista Thomas Wassbergistä tästä.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Suomen potentiaaliset menestyjät

Lauri Vuorinen – noussut mestarien joukkoon

Yksi suurimmista suomalaisista nousijoista on Lauri Vuorinen, joka voitti kaksi MM-mitalia vuoden 2025 kisoissa Trondheimissa: parisprintin hopeaa sekä sprintin henkilökohtaisen pronssin. Vuorisen nousu huipulle on ollut pitkäjänteisen työn tulos – tekniikka, fysiikka ja kilpailupsykologia ovat hioutuneet vuosien mittaan, ja nyt hän on sprinttimatkoilla ehdoton mitalisuosikki Val di Fiemmessä.

Iivo ja Kerttu Niskanen – sisarusten viimeiset olympiakisat?

Iivo Niskanen on olympiavoittaja ja perinteisen hiihtotavan mestari, joka edelleen hallitsee 10 (entinen 15 km) kilometrin matkaa suvereenisti, kun kaikki menee nappiin, tosin matkan lyheneminen viidellä kilometrillä ei ole etu Iivolle. Vuonna 2026 hän voi olla mukana neljänsissä olympialaisissaan – ja mahdollisesti viimeisissä. Hänen sisarensa Kerttu Niskanen on myös edelleen maailman huipulla normimatkojen kilpailuissa ja ollut jatkuvasti MM- ja olympiamitalitaistelussa, ja nyt hänellä voi olla paikka saada jopa se himoittu kultamitali.

Krista Pärmäkoski – kestomenestyjä tavoittelee vielä yhtä huippuhetkeä

Krista Pärmäkoski on suomalaisen maastohiihdon sitkein ja tasaisin arvokisamenestyjä 2010-luvulta alkaen (12 arvokisamitalia), ja hän on ilmoittanut pitävänsä Val di Fiemmen olympialaiset 2026 uransa mahdollisena päätöspisteenä. Usean olympia- ja MM-mitalin konkari on edelleen vaarallinen matkalla kuin matkalla, koska hänen tasaisuutensa, kisakokemuksensa ja loppukirinsä ovat vertaansa vailla. Edellisissä olympialaisissa Pekingissä 2022 Pärmäkoski sijoittui neljä kertaa viiden parhaan joukkoon, joten hänellä on edelleen täysi mahdollisuus nousta jälleen mitaleille – ja päättää uransa loistossa.

Ristomatti Hakola – viestien sielu ja parisprintin taktikko

Ristomatti Hakola on kokenut ja arvostettu hiihtäjä, joka on ollut suomalaisen viestimenestyksen kantava voima. Hänen panoksensa oli ratkaiseva Vuorisen kanssa saavutetussa parisprintin MM-hopeassa 2025. Hakola tuo joukkueeseen arvokasta kokemusta, taktista silmää ja henkistä johtajuutta.

Jasmi Joensuu – Suomen sprinttitähden nousu olympiasuosikiksi

Jasmi Joensuu teki historiaa kaudella 2024–2025, kun hän voitti maailmancupin sprintticupin, kristallipallon sprinttilajien kokonaiskilpailussa—harvinaislaatuinen saavutus suomalaiselle hiihtäjälle ja vasta toinen lajissaan Virpi Kuitusen jälkeen. Tasaisuutensa ansiosta Joensuu sijoittui kuudenneksi vapaan sprintissä Tallinnassa, mikä riitti varmistamaan kokonaiskilpailun voiton jo ennen kauden viimeistä osakilpailua. Val di Fiemmen sprinttiradoilla Joensuu on ehdottomasti yksi suomalaisten mitalisuosikeista, mutta sprinttihiihdossa kaikkien palapelin osien on osuttava kohdalleen.

Muut suomalaiset olympiamenestystä janoavat hiihtäjät

Suomen maastohiihtojoukkueen vahvuus Val di Fiemme 2026 -olympialaisissa ei perustu enää pelkästään yksittäisiin nimiin, vaan laajaan ja iskukykyiseen rintamaan, joka pystyy haastamaan maailman kärjen useilla matkoilla. 

Perttu Hyvärinen, joka juhli uransa ensimmäistä maailmancup-voittoa kaudella 2023–2024, on kokenut ja vahva erityisesti 10 kilometrin perinteisen kilpailuissa sekä viestijoukkueen kantava voima. Olympialaisissa kympin kisa hiihdetään vapaalla, ja se ei välttämättä ole Pertulle mieleen ja viidenkympin kisa ei yleensä ole ollut hänen bravuurinsa, mutta ehkä vuosien työ ja kokemus tuovat lopulta sen tarvittavan paukun, jolla noustaan mitaleille tai niiden tuntumaan.

Johanna Matintalo, erikoistunut perinteiseen hiihtotapaan ja voi nousta jopa mitalisuosikiksi MM-kisojen 10 kilometrin perinteisellä, jos saavuttaa jälleen kansainvälisen huipputason. Johanna on maistanut palkintopallin huumaa maailmancupissa, ja nyt sama meno on saatava päälle myös Val di Fiemmen laduilla ensi talvena.

Katri Lylynperä on taistellut tiensä maailmancupin sprinttien finaaleihin ja ollut lähellä jopa palkintopallia. Hän on jo kokenut hiihtäjä ja arvokisakävijä, mutta menestyäkseen Val di Fiemmessä hänen täytyy kyetä selkeästi nostamaan tasoaan.

Jasmin Kähärä voitti alle 23-vuotiaiden MM-kisojen sprinttikultaa Kanadan Whistlerissä vuonna 2023. Val di Fiemmen Tour de Ski -sprintissä tammikuussa 2025 Kähärä hiihti historiallisen ensimmäistä kertaa sprintin finaaliin perinteisellä sijoittuen neljänneksi, mikä oli hänen uransa paras saavutus maailmancupissa. Nyt kokemuksen kasvettua, hän voi olla olympialaisissa yksi Suomen potentiaalisista yllätysnimistä sprinttikilpailuissa ja kenties myös osa viestijoukkuetta.

Pitkien matkojen spesialisti Remi Lindholm oli seitsemäs Trondheimissa MM-kisojen 50 kilometrillä, ja Val di Fiemmen kisat voivat sopia hänen fyysiselle, tasavauhtiselle hiihtotavalleen erinomaisesti. Tosin 50 kilometrin kisa käydään perinteisellä, ja se ei ole Remin vahvuus, ainakaan vielä. Falunin MM-kisojen kuninkuusmatka on hänen päätähtäimensä.

Arsi Ruuskanen, joka on hiipinyt maailmancupin kärkikymmenikköön vapaalla hiihtotavalla, on nousemassa Suomen seuraavaksi yleismieheksi, ja hänen kehityksensä voi kulminoitua juuri olympiakauteen. 

Ville Ahonen teki rohkean ja vahvan suorituksen hankalissa olosuhteissa Trondheimin 10 kilometrillä ja on potentiaalinen kisajoukkueen jokerikortti, kun haetaan yllättäviä onnistumisia. 

Joni Mäki, tunnettu sprinttien finaalimies ja olympiamitalisti parisprintistä Pekingistä 2022 ja MM-hopeamitalisti Oberstdorfista 2021, on edelleen vaarallinen vastustaja, kun kuntohuippu ajoittuu kohdalleen – erityisesti perinteisellä sprinttiradalla.

Niko Anttola puolestaan on osoittanut kasvavaa kilpailukykyä kansainvälisessä sarjassa ollen tärkeä lenkki vuoden 2023 MM-kisojen viestin hopeajoukkueessa. Jos hänen kehityksensä on tulevalle talvelle saavuttanut sen tason, jota häneltä odotetaan, hän voi nousta olympialaisissa yllättäjäksi.

Yllä mainittujen nimien lisäksi on muita nuoria hiihtäjiä, jotka on tekemässä tuloaan. Esimerkiksi Niilo Moilanen, Emil Liekari, Vilma Ryytty, Amanda Saari ja Hilla Niemelä  ovat osoittaneet potentiaalinsa kansainvälisissä kisoissa ja kotimaan laduilla. Myös Vilma Nissinen, 27, hiihti loistavasti Trondheimin viidelläkympillä ollen 15., ja jos hän saa lisäpotkua hiihtoonsa, voi olympialaisissa tulla selkeä riman nousu. Miro Karppanen puolestaan hiihti sijalle 16 Lahden maailmancupin päätöshiihdossa viime talvena ja on hallitseva 50 kilometrin suomenmestari, ja hän tavoittelee tosissaan pääsyä kisoihin, etenkin juuri viidellekympille. Jos näiden hiihtäjien kehitys jatkuu oikeaan suuntaan, he saattavat saavuttaa uransa parhaita tuloksia olympialaduilla, jos heidät sinne valitaan, ja jopa suuryllätyksiäkin voi olla luvassa.

Ensi talven olympialaisten hiihtokisat Val di Fiemmessä tulevat varmasti olemaan ainutlaatuinen elämys tutussa ympäristössä. Tulemme näkemään kovia taisteluja, taktikointia, draamaa ja suuria tunteita. Toivottavasti sinivalkoista väriä nähdään palkintopallilla toisin kuin Pariisin kesäolympialaisissa. Nähtäväksi jää putsaako yksi norjalainen mieshiihtäjä koko pöydän kuten Trondheimin MM-kisoissa, mutta haastajia hänellekin riittää – yksi heistä on viime kaudesta sisuuntunut suomalainen Iivo Niskanen.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta. Eksklusiivisia jäsenartikkeleja voit lukea liittymällä sivustomme jäseneksi, jolloin saat myös muita ainutlaatuisia etuja kuten live-lähetykset Ski Classics Play-suoratoistopalvelussa. Liity siis nyt Maastohiihto.com:n jäseneksi ja pääset hiihdon ytimeen.

Liity jäseneksi täältä.