Alkutalvesta hyvään vireeseen päässeen Amanda Saaren kilpailukausi päättyi ennenaikaisesti tammikuussa, kun nuorten MM-kilpailujen jälkeen hänen sydänpussistaan löytyi nestettä. Vaikka hän kertoo tilanteen ajoittain tuntuneen epäreilulta, uskoo hän kokemuksen tuoneen paljon hyvääkin.

Talvella useamman viikon totaalilevossa ollut Saari on nyt takaisin harjoittelun parissa. Hän kertoo, että kunto tuntuu koko ajan paremmalta ja keväästä on tultu paljon eteenpäin.

– Lähdin liikkeelle siitä, että korttelin kiertäminen kävellen tuntui kuin olisin tehnyt jonkin hirveän fyysisen suorituksen. Olihan se raskasta ja jopa vähän pelottavaa, kun saattoi tulla outoja tuntemuksia, mutta samalla se oli tosi siistiä ja tuntui superhyvältä, että sai pitkästä aikaa tehdä jotain.

Pakollinen pysähtyminen oli Saaren mukaan eräänlainen kasvun paikka.

– Jossain vaiheessa hoksasin, että ihan turha miettiä, mitä tapahtuu toukokuussa tai syyskuussa. En pääse sinne, missä olen ollut miettimällä tulevaa kautta. On paljon helpompaa, että tekee tänään sen mitä pystyy, eikä murehdi sitä, mitä tällä hetkellä pitäisi tehdä.

Vaikka kunto ehti talven aikana heikentyä, on Saari pystynyt koko ajan suhtautumaan tilanteeseensa hyvin rennosti.

Saari sairasteli paljon myös ennen kisakauden alkua ja siitä huolimatta saavutti esimerkiksi Rukan maailmancupissa sijan 15. Siksi hän luottaa siihen, että samanlainen nousu on mahdollinen uudestaankin.

– On vielä aikamoinen vuori kiivettävänä, mutta toisaalta olen huomannut, että pienikin tekeminen ja treeni vie koko ajan eteenpäin. Luotan siihen, että päivästä toiseen näiden yksinkertaisten asioiden toistaminen vie minut sille tasolle, missä olin ja siitä vielä eteenpäinkin.

B-maajoukkueeseen valittu Saari näkee talven totaalilevossa paljon hyviäkin asioita; esimerkiksi kesän leirejä hän ei ole koskaan odottanut yhtä innolla.

Samalla, kun fyysinen lepo toi Saarelle uutta energiaa ja intoa harjoitteluun, teki hän paljon ajatustyötä, jonka myötä syntyi erilaisia oivalluksia.

– Oli ihan hyvä, että oli oikeasti aikaa ajatella. Oli ihanaa huomata, että on muitakin unelmia ja haaveita kuin hiihto, joka on vienyt kaiken huomion viime vuosina. Kävin esimerkiksi ihan järjettömän paljon katsomassa Ilveksen pelejä.

– Vaikka hiihto on maailman tärkein turhin asia, minulla on asiat aika hyvin riippumatta siitä, hiihdänkö hyvin vai huonosti.