Uuden harjoituskauden kynnyksellä moni urheilija käy kulunutta kautta läpi yhdessä valmentajansa kanssa ja samalla tekee suunnitelman seuraavalle kaudelle. Maajoukkuevalmentaja Juho Halonen on sitä mieltä, että kausisuunnitelma on hyvä tehdä, mutta tärkeää on pystyä reagoimaan kauden aikana tapahtuviin muutoksiin ja pystyä joustamaan laaditusta suunnitelmasta.

Tavoitteiden asettelu on Halosen mukaan hyvä pohja kausisuunnitelmalle. Myös edellisen kauden analysointi on tärkeää, jotta urheilija pystyy tekemään havaintoja siitä, mikä edelliskauden harjoittelussa on toiminut ja mikä ei. 

– Suunnitelmaan on hyvä saada rytmitystä, että missä kohdissa on kevyet viikot ja, miten painotukset etenevät kauden aikana tehojen ja vähän lajimuotojenkin osalta. Edelleen maastohiihdossa kestävyys ja hapenottokyky ovat tärkeimpiä ominaisuuksia, joten eri painotuskohteita ei voi yhdelle kaudelle olla liikaa. On tärkeää, että kokonaisuus pysyy sopivana ja iso linja tuottavana.

Niille urheilijoille, jotka ovat mukana ryhmätoiminnassa, ryhmän teemojen hyödyntäminen on Halosen mielestä hyvä mahdollisuus ja tärkeä osa harjoittelun kokonaisuutta. Hän uskoo, että henkilökohtaisen ja ryhmäharjoittelun optimaalisella yhteensovittamisella urheilija pystyy kehittymään parhaalla mahdollisella tavalla.

Halosen mukaan harjoituspäiväkirjaa on hyvä tarkastella myös harjoituskauden aikana ja seurata esimerkiksi testitulosten kehitystä. Jos urheilijalla on vuosi toisensa jälkeen vaikeuksia nostaa harjoitusmääriä, tulee miettiä keinoja, joilla harjoittelua voisi rytmittää eri tavalla.

– Olen sitä mieltä, että urheilija ei voi treenata varastoon, eikä harjoittelua voi kiriä, jos siellä tulee sairasteluita. Silloin pitää hyväksyä, että harjoittelu on siinä kohdassa vähän kevyempää. Sairastelukierteissä olisi hyvä myös tarkistaa, että urheilija saa riittävästi energiaa, jotta kroppa kestää lisääntyvää harjoitusmäärää.

Yksi tärkeä tekijä, joka kausisuunnitelmaa tehdessä tulee Halosen mielestä ottaa huomioon, ovat testit ja kontrollit, eli keinot, joilla harjoittelua ja kehitystä voidaan seurata. Hän korostaa, että pelkästään testejä varten ei ole järkevää harjoitella, vaan niiden tehtävänä on varmistaa harjoittelun suuntaa ja hienosäätää alkuperäistä kausisuunnitelmaa.

Jonkinlainen hahmotelma myös kauden tuntitavoitteista on Halosen mielestä hyvä olla olemassa, sillä etenkin nuorilla tavoitteena on harjoittelun kiristäminen pikkuhiljaa.

– On myös hyvä muistaa, että ne tunnit eivät ole kaikki kaikessa, eikä suunnitelmaa tarvitse noudattaa orjallisesti. On hyvä olla hahmotelma siitä, miten koko vuosi rakentuu, mutta ei ole tarpeellista ajatella, että yhden viikon aikana tunteja ei saisi tulla yhtään yli tai ali sen tietyn verran, Halonen toteaa.