Nimet Marja-Liisa Hämäläinen, Marjo Matikainen, Marjut Lukkarinen eivät jätä hiihdon ystäviä kylmäksi. Jokainen heistä saavutti viiden kilometrin olympiakullan, mutta tällä vuosituhannella kyseinen pikapyyhällys on ollut kansainvälisissä kilpailuissa harvinaisuus.

SM-kilpailuissa viisi kilometriä on edelleen yksi matkoista ja nykyistenkin maajoukkuenaisten suosiossa.

–  Viitonen on räväkkä matka. Alusta asti mennään suhtkoht kovaa, mutta vauhtia pitää säädellä vähän, Vieremän Koiton Kerttu Niskanen luonnehti perjantaina.

Hän voitti Inarissa käynnistyneissä SM-hiihdoissa naisten viiden kilometrin perinteisen kilpailun ja uusi viime vuoden Suomen mestaruutensa. Niskanen on voittanut matkan myös 2014.

Nyt voitto heltisi 13,2 sekunnin erolla Pöytyän Urheilijoiden Johanna Matintaloon.

–  Yksi suosikkimatkoista. Hiihdän hyvin sprinttiä ja normaalimatkoja. Harmittaa, kun viitosta ei hiihdetä enempää. Mielestäni maailmancupissakin voisi korvata jonkun kympin kisan viitosella. Ennen Tour de Skillä hiihdettiin viitosen prologia, Matintalo muistutti matkan himmenemisestä.

Yllätysmahdollisuus toisi lisäjännitystä

Ikaalisten Urheilijoiden Krista Pärmäkoski saavutti SM-pronssia.

–  Ihan kiva matka ja toimii SM-kilpailuissa. Viitonen luo yllätysmahdollisuuksia.

Pärmäkoski on 12-kertainen arvokilpailumitalisti, mutta hänen urallaan viitonen ei ole ollut arvokilpailuohjelmassa.

Matka jäi viime vuosituhannelle, kun sprinttihiihto tuli arvokilpailuohjelmaan MM-Lahdessa 2001. Lyhyt ja usein näköetäisyydellä hiihdettävä sprintti täyttää televisiokatsojien ja paikan päällä olevien tarpeet.

–  Veikkaan, että arvokilpailuihin tätä ei tuoda, mutta miksipä ei hiihdettäisi maailmancupissa. Yleensä parhaat pärjäävät matkalla kuin matkalla, mutta kärjen takaa voisi nousta hiihtäjiä esiin maailmancupin viitosen kilpailuissa, Pärmäkoski tuumi.

Perjantaina kuudenneksi hiihtänyt Vilma Nissinen on väliinputoaja, jos puhutaan hiihtomatkojen pituuksista.

–  Minullehan viitonen olisi paras matka. Tykkään, että se on räväkkä. Kaikki matkat maistuvat, mutta viitosta tykkään hiihtää, kun olen kunnossa.

”Viitonen on hankalampi matka kuin kymppi”

Viisi kilometriä viehättää hiihtäjiä luonteensa takia. Sprinttiin verrattuna ei voi painella koko ajan ”urku auki”, mutta liikaa varmisteluunkaan ei ole varaa. Hukattuja sekunteja ei ehdi hiihtää kiinni, kun matka jo loppuu kesken.

Normaalimatkoista kymmenen kilometriä on naisten maailmancupin ja arvokilpailujen lyhyin matka.

–  Viitonen on hankalampi matka kuin kymppi. Jos lähdet liian hiljaa, et ehdi kiriä eroa kiinni. Jos lähdet liian kovaa, matka on kuitenkin yllättävän pitkä, Matintalo muistutti sippaamisvaarasta.

–  Haastava, mutta kiva matka. Totta kai viestissä hiihdämme viitosta, mutta siinä kisan rakenne on erilainen kuin henkilökohtaisessa väliaikalähtökilpailussa.

Maailmancupissa miehet ovat tulleet vastaan jo siinä, että 15 kilometrin kilpailut typistettiin kympeiksi, jotta matkat ovat samanpituiset kuin naisilla. Tältä kannalta tarkasteltuna viiden kilometrin paluu näyttää epätodennäköiseltä.

–  Ura jatkuu jonkun tovin ja haikailen, että pääsisin viitosta vielä hiihtämään kansainvälisissä kilpailuissa. Nyt vaikuttaa huonolta, kun matkoja yhtenäistetään muutenkin miesten kanssa, Matintalo sanoi.