Kesä on pian alkamassa, ja huippuhiihtäjät aloittavat pian määrällisesti kovan harjoittelun tähyten kohti ensi kauden olympialaisia tai Ski Classics -sarjan tulevia koitoksia. Kuntohiihtäjät seuraavat perässä toivoen, että tulevasta talvesta tulisi ainakin Suomessa edellistä parempi kilpailujen ja hiihtokelien suhteen. Juuri nyt, kesätreenikauden alkaessa, on erinomainen hetki pysähtyä ja katsoa taaksepäin – miten tämä meille rakas laji oikein sai alkunsa ja mitä hiihto todellisuudessa on?

Murtomaahiihdon historia on värikäs juontaen aina vuosituhansien päähän aikaan, jolloin se oli liikkumismuoto talvisin. Se on kehittynyt siitä kansainväliseksi kilpailumuodoksi maailmancupissa, arvokisoissa ja pitkillä matkoilla. Tässä artikkelissa tutustutaan lyhyesti hiihdon historiaan ja lajin valovoimaisimpiin tähtiin.

Hiihto – liikkumismuodosta urheiluksi

Murtomaahiihto on hiihtomuoto, jossa liikutaan lumisessa maastossa joko valmiilla laduilla tai umpihangessa ilman ulkoista apua. Vaikka tämä on meille itsestäänselvää, lajin juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse. Sana ski tulee muinaisnorjasta, sanasta skíð, joka tarkoittaa puista keppiä tai tikkua.

Ensimmäiset tunnetut sukset ovat jopa 6000 vuoden takaa Fennoskandian ja Venäjän alueilta. Myös saamelaiset ovat hiihtäneet jo kivikaudelta lähtien. Kiinassakin on merkkejä hiihdon kaltaisesta liikkumisesta 600 e.Kr.

Alkuaikojen hiihtäjät käyttivät epäsymmetrisiä suksia – lyhyempää potkusuksea (andor) ja pidempää liukusuksea (langski) – sekä usein vain yhtä pitkää keihästä tai sauvaa.

Kilpahiihdon synty ja kehitys

Norjan armeijan hiihtojoukot järjestivät kilpailuja 1700-luvulla, mutta ensimmäinen tunnettu kansanhiihtokisa pidettiin Tromssassa vuonna 1843. Tämä oli lähtölaukaus kilpahiihdon kehittymiselle.

Ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin miehille 1925 ja naisille 1954. Talviolympialaisissa hiihto oli mukana heti alusta, vuodesta 1924 lähtien.

Kilpailtavat matkat ovat muuttuneet vuosien saatossa, ja nyt uusimpana muutoksena on yhtenäiset matkat arvokisoissa sekä miehille ja naisille kahdella eri hiihtotekniikalla.

Tekniikan kehitys ja luistelutyylin vallankumous

Luistelutyyli nähtiin ensi kertaa kilpahiihdossa jo 1931 Johan Grøttumsbråtenin toimesta. Tekniikka levisi ensin hiihtosuunnistukseen 1960-luvulla ja nousi lopullisesti esiin 1980-luvulla, kun mm. Bill Koch (USA), Ove Aunli (NOR) ja Pauli Siitonen (FIN) alkoivat käyttää sitä näkyvästi. Nyt edesmennyt Siitonen oli tekniikan uranuurtaja pitkän matkan hiihdossa.

Vuonna 1985 Seefeldin MM-kisoissa Kari Härkönen voitti maailmanmestaruuden luistelulla. Vuotta aikaisemmin Sarajevon olympialaisissa hiihdettiin jo yleisesti yksipotkuista luistelua. Mainittakoon, että suomalainen hiihtosankari Juha Mieto hiihti neljänneksi 15 kilometrin kisassa kyseisissä kisoissa perinteistä hiihtotapaa käyttäen. Mieto onkin yhä yksi suomalaisen hiihdon suurista nimistä, joka tunnetaan jopa nuorten keskuudessa tänä päivänäkin.

Lue myös: Suomalaiset hiihtolegendat Hakulisesta Niskaseen

Juha Mieto oli yksi suomalaisen hiihdon suurimmista nimistä ollen yhä suosittu kansan keskuudessa. Kuva: Bildbyrån

Legendaarisia hiihtäjiä vuosien varrelta

Lajin historia on täynnä nimiä, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen lajiin ja sen kehitykseen. Alla on mainittu muutamia heistä.

• Siiri Rantanen – kolminkertainen olympiamitalisti, naishiihdon pioneeri Suomessa.
• Veikko Hakulinen – olympiavoittaja ja kolminkertainen maailmanmestari, jonka perintö elää suomalaisessa hiihtokulttuurissa.
• Gunde Svan (SWE) – moninkertainen olympia- ja MM-kultamitalisti, yksi 1980-luvun hallitsevista nimistä.
• Bjørn Dæhlie (NOR) – kaikkien aikojen menestynein mieshiihtäjä ennen Klæboa, 12 olympiamitalia ja 17 MM-mitalia.
• Marit Bjørgen (NOR) – maailman kaikkien aikojen menestynein naisurheilija talviolympialaisissa (15 olympiamitalia), dominoinut naisten hiihtoa 2000- ja 2010-luvuilla.
• Thomas Wassberg ja Torgny Mogren (SWE) – ruotsalaisen hiihdon kulmakiviä.
• Virpi Sarasvuo ja Aino-Kaisa Saarinen – nostivat suomalaisen naishiihdon takaisin kansainväliseen kärkeen 2000-luvulla.
• Petter Northug (NOR) – tunnettu voimakkaasta loppukiristään ja persoonallisesta kilpailutyylistään, useita MM- ja olympiakultia.

Bjørn Dæhli oli 90-luvun suuria hiihtäjiä ja yksi lajin menestyneimmistä urheilijoista. Kuva: Bildbyrån

Nykyajan huiput

Tänä päivänä hiihtomaailmaa hallitsevat uuden sukupolven tähdet, joiden vaikutus hiihtoon on legendojen tavoin varsin merkittävä. Alla on tuotu esille muutama valovoimainen nykypäivän hiihtäjä.

• Johannes Høsflot Klæbo (NOR) – sprintin ylivoimainen hallitsija ja moninkertainen olympia- ja MM-kultamitalisti, yhdistänyt nopeuden ja teknisen taidon ainutlaatuisella tavalla. Hiihtäjä voitti kaikki matkat tämän vuoden Trondheimin MM-kisoissa.
• Therese Johaug (NOR) – palattuaan kilpailukieltonsa jälkeen voitti lähes kaiken mahdollisen ennen uransa päättämistä 2022. Hän palasi hiihtoladuille tälle talvelle saavuttaen kolme hopeaa ja yhden pronssin Trondheimin MM-kisoissa.
• Frida Karlsson ja Ebba Andersson (SWE) – Ruotsin uusi tähtikaksikko, jotka ovat jatkuvasti MM- ja maailmancup-palkintopallilla. Ja kumpikin ovat maailmanmestareita tältä talvelta.
• Iivo Niskanen (FIN) – Suomen hiihtotähti, kolminkertainen olympiavoittaja, maailmanmestari ja perinteisen hiihtotavan taitaja.
• Simen Hegstad Krüger, Pål Golberg (lopetti uransa tähän talveen) ja Harald Østberg Amundsen – norjalaiset kärkihiihtäjät, jotka kilpailevat tasaisesti maailmancupin ja arvokisojen kärkisijoista.
• Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski – suomalaiset naistähdet, jotka ovat vakiinnuttaneet paikkansa maailman huipulla jo vuosia ja vieneet suomalaista naishiihtoa vahvasti eteenpäin. 

Johannes Høsflot Klæbo voitti ennätykselliset kuusi kultaa tämän talven Trondheimin MM-kisoissa. Kuva: Nordicfocus

Tasatyöntö, massahiihdot ja Ski Classics

Tasatyöntö on noussut Ski Classics -sarjan dominoivaksi tekniikaksi. Se on kehittynyt entisestä perinteisen hiihtotavan osa-alueesta omaksi irralliseksi tekniikakseen, erityisesti pitkän matkan hiihdoissa, joissa vauhti ja tasainen latuprofiili suosivat tätä tekniikkaa.

Massahiihdot kuten Vasaloppet (alkaen 1922) ja Tervahiihto (alkaen 1889) ovat innoittaneet lukuisia vastaavia tapahtumia eri puolille maailmaa. Vuonna 2011 perustettu Ski Classics on tehnyt pitkän matkan hiihdosta kansainvälisen ja kaupallisesti merkittävän sarjan, jota seurataan laajasti myös mediassa.

Vuonna 2024-2025 sarja kasvoi entisestään, ja Ski Classicsin brändi on nyt jo maailmanlaajuinen, koska varsinaisen kilpailusarjan Pro Tourin lisäksi mukana on useita kymmeniä Ski Classics Challengers-sarjan hiihtoja ja rullahiihtoja ympäri maailmaa.

Hiihto on siis kulkenut pitkän matkan vuosituhansien saatossa aina arktisten metsästäjien kulkuvälineestä olympialajiksi, jossa yhdistyvät historia, teknologia, voima ja kestävyys. Siitä on tullut suosittu kilpailumuoto, etenkin Pohjoismaissa, jonka tähdet ovat omien maidensa suuria sankareita innoittaen yhä nuorisoa lajin pariin. Toki hiihdolla on edessään suuria haasteita ilmastonmuutoksen, kasvavan kilpailun muiden lajien kanssa ja vapaa-ajan käytön muutosten myötä. Kaikesta tästä huolimatta laji säilynee meille monille puhtaana nautintona ja elämäntapana, metsässä kiemurtelevana latuna, jonka varrella sydän hakkaa, hengitys höyryää – ja mieli lepää.

Lue myös: Maastohiihdon tulevaisuus: haasteita ja mahdollisuuksia

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.