Vaikuttaako frekvenssi hiihtovauhtiin, miten se on muuttunut vuosien aikana ja vaikuttaako se valmennukseen? Jussi Piirainen tutkii teemaa väitöskirjassaan ja kertoi aiheesta myös Hiihtoliiton valmentajakerhon seminaarissa lauantaina.

Jussi Piirainen oli katsonut ulkomaalaisten ja suomalaisten hiihtoa ja havainnut, että suomalaisten rytmissä liu’uttamista oli enemmän.

– Lähdin miettimään, voisiko meilläkin olla toisenlainen lähestymistapa. Aloin tutkia, pitääkö havainto paikkaansa ja mikä oikea tapa olisi. Onko se keskittyminen liukuun kuten suomalaisittain on ajateltu vai voiko hiihtovalmennusta miettiä jotenkin muuten. Valmennuksellisista syistä se lähti, Piirainen kertoo Maastohiihto.comille.

Väitöskirjatutkijaksi Piiraisen houkutteli valmentajakollega Olli Ohtonen. Ensin Piirainen tutki, onko frekvenssi muuttunut vuosien aikana ja miten se on muuttunut, jos on muuttunut. Seuraava vaihe on, mitä frekvenssi on tämän päivän hiihdossa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat ja voiko siihen harjoittelemalla vaikuttaa.

– On se muuttunut vuosien aikana. Eri urheilijoiden tai erimaalaisten urheilijoiden välillä en ole aihetta tutkinut, olen tutkinut muutosta yleisesti. Jotain on jo löytynyt.

Piirainen keskittyy tutkimuksessaan perinteisen hiihtoon. Hän on tutkimustyössään vaiheessa, jossa hän on tutkinut, miten frekvenssi on aikojen saatossa muuttunut. Siitä on data ja tulokset olemassa. Tutkimusaineistoa on arvokisoista normaalimatkalta perinteisen väliaikalähdöstä Lake Placidin olympialaisista Pekingin olympialaisiin asti. Lisäksi aineistossa on sprinttiä Rukalta vuodesta 2006 vuoteen 2021 asti. Niistä hän on tutkinut vuorohiihdon ja tasatyönnön muutosta ajan saatossa.

– Tasatyönnössä on nähtävissä kehitystä, se menee koko ajan nopeampaan. Vuorohiihdossa on vaikeampi tutkia, kun väliaikapisteiden maastonkohdat ovat jyrkkyydeltään erilaisia. Mäen jyrkkyys vaikuttaa paljon tempoon, jolla tullaan. Normaalimatkoilla ei näyttäisi olevan tullut isosti muutosta. Vuorohiihtoa ei vaan käytetä enää niin loivissa kohdissa, vaan ne mennään tasatyönnöllä. Sprintissä sekä tasatyöntö että vuorohiihto ovat nopeutuneet. Ei pelkästään Kläbon tulon myötä vaan kehitystä on tullut jo sitä ennen.

Muutoksessa miehet ovat menneet hieman edellä, mutta myös naisten hiihdossa on kehitystä näkynyt.

–  On myös tehty mittauksia siitä, mitä se nykypäivän kisoissa on. Tuloksia ei ole vielä analysoitu. Lisäksi on tarkempia mittauksia myös kisanomaisista tilanteista. Lähinnä voimantuottoaikojen vaikutuksia frekvenssiin tai toisinpäin. Niitä tuloksia ei ole vielä analysoitu.

Sprinttihiihdossa frekvenssin muutos näkyy selvemmin, erityisesti siirtymisessä pitkästä liu’uttavasta vuorohiihdosta juoksutyyliin. Myös tasatyönnössä, loppukirejä tullaan nopeammalla frekvenssillä kuin aikaisemmin.

– Emme me suomalaiset siinä kaikkein sähäkimpiä ole. Kyllä muualta löytyy vielä nopeammalla frekvenssillä olevia hiihtäjiä.

Piirainenkaan ei koe, että suomalaisten kannattaisi esimerkiksi harjoituskaudella siirtyä pelkästään nopean frekvenssin tekemiseen, sillä liuku on hiihdossa yhtä lailla tärkeä.

– Nopea voimantuotto hiihdossa on asia, johon kannattaa keskittyä. Sitä kautta kehittää frekvenssiä hallitusti. Ehdottomasti kykyä tehdä rytminmuutoksia pitää olla vielä enemmän jos haluaa muita vastaan pitäisi pärjätä.

Mitä junnujen ja junnujen valmentajien pitäisi ymmärtää frekvenssistä?

– Pitäisi olla mahdollisimman monipuolista hiihtoa erilaisilla rytmeillä, että tulee liikekapasiteettia. Erilaisia rytmimalleja: pystyy hiihtämään pidemmällä liu’ulla, pystyy hiihtämään tiheämmällä frekvenssillä. Hiihtoon tarvitaan eri vaihteita kaikkiin tekniikoihin. Ettei olisi pelkästään niin, että vaihdetaan tekniikasta toiseen vaan myös tekniikan sisällä on erilaisia vaihteita.

– Myös ylivauhtista tai turhankin nopealta frekvenssiltä tuntuvaa harjoittelua kannattaa tehdä. Sillä tulee reserviä. Sitä ei välttämättä kisatilanteessa tarvitse, mutta kapasiteetti olisi sitten olemassa.

Piirainen huomauttaa, ettei ole vielä tutkittu, että jos alkaa hiihtää nopeammalla frekvenssillä, pystyykö vauhtia lisäämään tai jaksaako pidempään.

– Pyöräilystä on tehty tutkimuksia, joissa on todettu, että vähän hitaampi frekvenssi on taloudellisempi, mutta kuitenkin huippupyöräilijät pyrkivät polkemaan vähän nopeammalla tempolla koko ajan. Jotain se kertoo.