keskiviikko, huhti 24, 2024 Today's Paper
SC Ranking
1 Emil Persson 25,914,004
2 Emilie Fleten 25,906,053
3 Ida Dahl 25,349,402
4 Kasper Stadaas 25,223,899
5 Andreas Nygaard 24,934,569
6 Johan Hoel 24,707,367
7 Max Novak 24,166,685
8 Magni Smedås 24,096,434
9 Thomas Ødegaard... 23,852,025
10 Torleif Syrstad 23,844,654
11 Amund Riege 23,583,626
12 Axel Jutterströ... 23,542,041
13 Eirik Sverdrup ... 23,451,378
14 Runar Skaug Mat... 23,406,779
15 Herman Paus 23,398,617
16 Oskar Kardin 23,295,927
17 Morten Eide Ped... 23,285,882
18 Stian Hoelgaard 23,173,466
19 Alvar Myhlback 23,165,443
20 Petter Stakston 23,082,621
21 Magnus Vesterhe... 22,979,229
22 Karstein Johaug 22,772,809
23 Tord Asle Gjerd... 22,630,484
24 Johannes Eklöf 22,542,970
25 Thomas Bing 22,374,724
26 Astrid Øyre Sli... 22,119,196
27 Kati Roivas 21,625,092
28 Jeremy Royer 21,459,378
29 Einar Kalland-O... 21,381,668
30 Anikken Gjerde ... 21,371,471
31 Silje Øyre Slin... 21,131,436
32 Nils Dahlsten 21,036,730
33 Klas Nilsson 20,963,902
34 Alfred Buskqvis... 20,959,327
35 Eddie Edström 20,918,257
36 Thomas Joly 20,769,655
37 Torgeir Sulen H... 20,750,282
38 Karolina Hedens... 20,747,023
39 Jenny Larsson 20,746,503
40 Marcus Johansso... 20,519,477
41 Johan Tjelle 20,321,169
42 Patrick Fossum ... 20,194,014
43 Petter Northug 20,160,567
44 Fabián Štoček... 20,118,753
45 Ole Jørgen Bruv... 20,102,163
46 Joar Thele 20,023,863
47 Juuso Mäkelä 19,956,551
48 Sofie Elebro 19,681,634
49 Jan Šrail 19,577,269
50 Fredrik Helgest... 19,176,422
 
Tapahtumat & Tulokset
CHECK COMPETITIONS
Tapahtuma Maa Päivämäärä
Mobile icon Mobile icon

Mitä maajoukkuevalmennus ja maajoukkuehiihtäjä toivovat kansalliselta kilpailutoiminnalta?

Kotimaan kilpailutoiminta olisi parhaimmillaan sellaista, että katsastus- ja tarkkailupaikkojen lisäksi se kehittäisi urheilijoita myös harjoituksellisesti. Sen toteutuminen marras-tammikuussa ei aina ole helppoa, tietää myös maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen.

Kuva: Heidi Lehikoinen

Markus Vuorela.

Kun maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen miettii kotimaista kilpailukalenteria nimenomaan maajoukkueen kannalta sekä katsastusten ja tarkkailupaikkojen kannalta, alkutalven kotimaan kilpailuilla on enemmän merkitystä.

– Tärkein kausi on ennen Rukaa, Pasanen sanoo Maastohiihto.comille.

Keskellä talvea kotimaan kilpailuiden rooli tarkkailuina ja katsastuksina vähenee, koska maailmancup-valintoihin voidaan käyttää maailmancup- ja Skandinavia-cupeja.

– Toivoisin, että katsastuskisat olisivat semmoisissa maastoissa, joilla pystyisi hyvin katsastamaan maailmancupia. Riittävän vaativissa maastoissa, että vastaavat sitä vaatimustasoa mikä maailmancupin kisoissa on. Myös nuorten katsastukset sellaisissa maastoissa, että niillä on katsastusarvoa niihin kisoihin mihin katsastetaan. Kilpailujärjestelmässä tämä ei ole ehkä meillä aina niin onnistunut, kun marraskuun olosuhteiden takia kisat ovat paikoissa, joissa ei ole riittävän hyvät maastot katsastustarkoitukseen, Pasanen sanoo.

Kun tilanne on ollut alkutalvena tällainen, millaista on ollut valita hiihtäjiä Rukalle, jonne on valittu kansallista ryhmääkin?

– Vähän vaikeaahan se tietysti on. Jos kisa on ihan erityyppisessä maastossa kuin mitä Rukan kisa on, siinä pikkuisen eri hiihtäjät pärjäävät. Ne hiihtäjät, jotka Rukalla olisivat ehkä hyviä, eivät välttämättä pysty katsastuskisoissa tekemään sellaisia tuloksia. Se vähän vaikuttaa. On ollut harmi, kun monesti olosuhteet ovat olleet sen verran huonot, joten itse kisakin on ollut vähän huono. Kun kunnon olosuhteissa katsastusta ei pystytä hiihtämään, se aina vähän harmittaa, kun katsastus ei ole niin hyvä kuin se voisi olla.

Pasanen toivoo, että Rukan maailmancupiin katsastettaisiin nimenomaan Rukalla viikkoa tai kahta aiemmin.

– Se olisi hyvä. Siinä saisimme myös harjoitusta Rukan kisaakin varten.

Vuorela: ”Enemmän toivoisin keskitalvellekin pidempiä matkoja”

Olosuhteiden takia kilpailujärjestelmä menee vähän niin, että huippumaastoissa kuten Inarissa kisat ovat usein loppukaudesta, jolloin harjoituksellista merkitystä ei juuri ole. Pasanen toivoisikin myös harjoituksellisesti, että joulu-tammikuussa hyviä kilpailuja olisi kotimaassa tarjolla.

– Alkukaudesta joulu- ja tammikuussa olisi hyvä olla riittävän vaativissa ja hyvissä maastoissa kotimaan kilpailuja. Siinä tulisi harjoituksellisesti hyviä kilpailuja meidän nuorille ja niille, jotka ovat siinä rajoilla, että pääsevätkö kisoihin. Tuollaiset veisivät myös harjoituksellisesti eteenpäin.

Esimerkiksi sprinttikilpailujen osalta on kotimaan kilpailuissa se haaste, että osa kiertää tiiviisti maailmancupia ja osalla on nuorten kisoja. Silloin kansallisessa sprintissä on vähän osallistujia, eikä taso tällöin ole sellainen, että kilpailut olisivat urheilijoille hyviä harjoituksellisesti.

– Urheilijat eivät välttämättä senkään takia mene (kilpailuihin), kun he tietävät etukäteen. Että sprinteistä tulee hyviä katsastus- ja tarkkailukisana ja hyvinä harjoituksina, pitäisi olla riittävästi urheilijoita ja myös riittävän kovatasoisia urheilijoita, että tulisi kunnon kilpailu.

Kun olosuhteita on ja seura haluaa järjestää, paikkakuntia hyville kilpailuille kyllä riittää. Pasanen nostaa pari esimerkkiä:

– Kannustan enemmän seurojakin järjestämään. Hyviä paikkoja on muuallakin kuin Lapissa. Esimerkiksi Lahdessa on hyvät maailmancup-tasoiset ladut, joissa loppujen lopuksi tosi vähän hiihdetään kisoja maailmancupin lisäksi. Puijolla on vaativat ja hyvät ladut. Toivon, että yritettäisiin saada kisoja sinne, missä on vaativat ja hyvät ladut.

Maajoukkuehiihtäjistä Markus Vuorela on yksi niistä, joka näkisi mielellään Suomen cupia Rukalla maailmancupin alla, mutta muitakin toiveita hänellä kalenteriin on:

– Tuntuu aina, että tammi-helmikuu on aika hiljainen kansallisessa kalenterissa. Mielestäni Suomen cupin kilpailuja voisi ihan hyvin olla maailmancupien kanssa päällekkäin. Ettei kävisi niin, ettei tammi-helmikuussa ole oikein kilpailuja Suomessa. Tasaisemmin kilpailuja, Vuorela sanoo.

Onko hiihdettävien matkojen ja muun osalta toiveita, vai onko sillä sinulle väliä?

– Matkoja on ollut tasaisesti. Enemmän toivoisin keskitalvellekin pidempiä matkoja, vaikka kolmenkympin väliaikalähtö tai miksei yhteislähtökin.

Lue myös kalenterin rakentumisesta:

Miten valmistuu Suomen cupin kalenteri? – Maastohiihto

Luetuimmat
Liity jäseneksi nyt