Kun maajoukkueen päävalmentaja Teemu Pasanen miettii kotimaista kilpailukalenteria nimenomaan maajoukkueen kannalta sekä katsastusten ja tarkkailupaikkojen kannalta, alkutalven kotimaan kilpailuilla on enemmän merkitystä.

– Tärkein kausi on ennen Rukaa, Pasanen sanoo Maastohiihto.comille.

Keskellä talvea kotimaan kilpailuiden rooli tarkkailuina ja katsastuksina vähenee, koska maailmancup-valintoihin voidaan käyttää maailmancup- ja Skandinavia-cupeja.

– Toivoisin, että katsastuskisat olisivat semmoisissa maastoissa, joilla pystyisi hyvin katsastamaan maailmancupia. Riittävän vaativissa maastoissa, että vastaavat sitä vaatimustasoa mikä maailmancupin kisoissa on. Myös nuorten katsastukset sellaisissa maastoissa, että niillä on katsastusarvoa niihin kisoihin mihin katsastetaan. Kilpailujärjestelmässä tämä ei ole ehkä meillä aina niin onnistunut, kun marraskuun olosuhteiden takia kisat ovat paikoissa, joissa ei ole riittävän hyvät maastot katsastustarkoitukseen, Pasanen sanoo.

Kun tilanne on ollut alkutalvena tällainen, millaista on ollut valita hiihtäjiä Rukalle, jonne on valittu kansallista ryhmääkin?

– Vähän vaikeaahan se tietysti on. Jos kisa on ihan erityyppisessä maastossa kuin mitä Rukan kisa on, siinä pikkuisen eri hiihtäjät pärjäävät. Ne hiihtäjät, jotka Rukalla olisivat ehkä hyviä, eivät välttämättä pysty katsastuskisoissa tekemään sellaisia tuloksia. Se vähän vaikuttaa. On ollut harmi, kun monesti olosuhteet ovat olleet sen verran huonot, joten itse kisakin on ollut vähän huono. Kun kunnon olosuhteissa katsastusta ei pystytä hiihtämään, se aina vähän harmittaa, kun katsastus ei ole niin hyvä kuin se voisi olla.

Pasanen toivoo, että Rukan maailmancupiin katsastettaisiin nimenomaan Rukalla viikkoa tai kahta aiemmin.

– Se olisi hyvä. Siinä saisimme myös harjoitusta Rukan kisaakin varten.

Vuorela: ”Enemmän toivoisin keskitalvellekin pidempiä matkoja”

Olosuhteiden takia kilpailujärjestelmä menee vähän niin, että huippumaastoissa kuten Inarissa kisat ovat usein loppukaudesta, jolloin harjoituksellista merkitystä ei juuri ole. Pasanen toivoisikin myös harjoituksellisesti, että joulu-tammikuussa hyviä kilpailuja olisi kotimaassa tarjolla.

– Alkukaudesta joulu- ja tammikuussa olisi hyvä olla riittävän vaativissa ja hyvissä maastoissa kotimaan kilpailuja. Siinä tulisi harjoituksellisesti hyviä kilpailuja meidän nuorille ja niille, jotka ovat siinä rajoilla, että pääsevätkö kisoihin. Tuollaiset veisivät myös harjoituksellisesti eteenpäin.

Esimerkiksi sprinttikilpailujen osalta on kotimaan kilpailuissa se haaste, että osa kiertää tiiviisti maailmancupia ja osalla on nuorten kisoja. Silloin kansallisessa sprintissä on vähän osallistujia, eikä taso tällöin ole sellainen, että kilpailut olisivat urheilijoille hyviä harjoituksellisesti.

– Urheilijat eivät välttämättä senkään takia mene (kilpailuihin), kun he tietävät etukäteen. Että sprinteistä tulee hyviä katsastus- ja tarkkailukisana ja hyvinä harjoituksina, pitäisi olla riittävästi urheilijoita ja myös riittävän kovatasoisia urheilijoita, että tulisi kunnon kilpailu.

Kun olosuhteita on ja seura haluaa järjestää, paikkakuntia hyville kilpailuille kyllä riittää. Pasanen nostaa pari esimerkkiä:

– Kannustan enemmän seurojakin järjestämään. Hyviä paikkoja on muuallakin kuin Lapissa. Esimerkiksi Lahdessa on hyvät maailmancup-tasoiset ladut, joissa loppujen lopuksi tosi vähän hiihdetään kisoja maailmancupin lisäksi. Puijolla on vaativat ja hyvät ladut. Toivon, että yritettäisiin saada kisoja sinne, missä on vaativat ja hyvät ladut.

Maajoukkuehiihtäjistä Markus Vuorela on yksi niistä, joka näkisi mielellään Suomen cupia Rukalla maailmancupin alla, mutta muitakin toiveita hänellä kalenteriin on:

– Tuntuu aina, että tammi-helmikuu on aika hiljainen kansallisessa kalenterissa. Mielestäni Suomen cupin kilpailuja voisi ihan hyvin olla maailmancupien kanssa päällekkäin. Ettei kävisi niin, ettei tammi-helmikuussa ole oikein kilpailuja Suomessa. Tasaisemmin kilpailuja, Vuorela sanoo.

Onko hiihdettävien matkojen ja muun osalta toiveita, vai onko sillä sinulle väliä?

– Matkoja on ollut tasaisesti. Enemmän toivoisin keskitalvellekin pidempiä matkoja, vaikka kolmenkympin väliaikalähtö tai miksei yhteislähtökin.

Lue myös kalenterin rakentumisesta:

Miten valmistuu Suomen cupin kalenteri? – Maastohiihto