Miro Karppanen on monipuolinen hiihtäjä, joka on kokeillut siipiensä kantoa Ski Classics-sarjassa, maailmancupissa ja kotimaan laduilla voittaen SM-kultaa viidenkympin hiihdossa viime talvena sekä vieden maamme suurimman massahiihdon Finlandia-hiihdon perinteisen matkan voiton. Ensi talven suurena tavoitteena on pääsy olympiakisoihin Italiaan ja paras mahdollinen menestys Val di Fiemmen laduilla.

Miro Karppanen aloitti hiihtämisen yhden vuoden ikäisenä, kun isä laittoi hänelle sukset jalkaan. Siitä lähtien hiihto on ollut sydämen asia 26-vuotiaalle hiihtäjälle. Hän muistaa, kuinka vuonna 2006 hänellä oli kiire koulusta kotiin, jotta ehti nähdä Torinon olympialaiset televisiosta. Kymmenen vuotta myöhemmin hän saavutti ensimmäisen suuren virstanpylvään urallaan voittamalla M-18-sarjan suomenmestaruuden 15 kilometrin perinteisen hiihtotavan kisassa. Tuo kisa näytti nuorelle hiihtäjälupaukselle, että ammatti hiihdon parissa voisi olla mahdollista.

Miro kertoo olevansa innokas Tom Cruise-fani katsoen kaikki Mission Impossible-elokuvat ja kuuntelevansa rap-musiikkia ja vanhempaa metalligenreä. Lempiruokaa hiihtäjällä ei ole, mutta jos yksi ruokalaji pitäisi valita, olisi se kana riisillä vihannesten kera.

Menny talvi oli Mirolle hieman kaksijakoinen, koska alkukaudella hänen suorituskykynsä ei ollut sillä tasolla, mitä odotettiin, mutta lopputalvesta vauhti kiihtyi, ja kotiin viemisinä tuli Finlandia-hiihdon voitto, SM-kulta 50 kilometrin hiihdossa Taivalkoskelta ja 16. sija Salpausselän kisojen maailmancupin päättäneeltä viideltäkympiltä. Hiihtäjä on Suomen Hiihtoliiton b-maajoukkueessa, josta hän nyt tähtää ensi talven olympialaisiin.

Maastohiihto.com esitti Mirolle tukun kysymyksiä, joihin hän vastasi analyyttisen innostuneesti, joka hyvin kuvastaa hiihtäjän intohimoa ja rakkautta lajia kohtaan.

Mitä uudistuksia harjoituksellisesti tai muuten olet tehnyt olympiavuotta varten?

Ei juurikaan mitään muutoksia, pitää vain saada onnistunut harjoituskausi alle ja pyrkiä kehittymään vielä ihan yleisesti sekä saada perustasoa hiukan paremmaksi, jotta tulosten tekeminen kansainvälisissä kisoissa ei vaatisi huippuonnistumisia. Lähempänä kisakautta täytyy harjoittelussa aiempaa enemmän keskittyä siihen, että riittävä vauhti ja suorituskyky sekä kapasiteetti löytyisi alkukaudesta 10km ja 20km matkoille.

Mitkä ovat vahvuutesi hiihtäjänä ja mitä asioita joudut vielä kehittämään?

Tasatyöntö ja ylävartalon kapasiteetti ovat vahvuuteni ja normaalimatkojen hiihtäjäksi melko hyvä anaerobinen suorituskyky. Lisäksi lihaskestävyys ja jaksaminen on kovien treenivuosien myötä kehittynyt kohtuu hyvälle tasolle. Hapenottokyky ja raaka aerobinen kapasiteetti ovat suurimmat rajoittavat tekijät.

Olet hiihtänyt myös pitkiä matkoja ja Ski Classics-sarjaa, mitkä ovat kokemuksesi niistä?

Ensimmäisenä mieleen niistä kisoista tulee todella kova taso ja kilpailu, mikä siinä sarjassa nykypäivänä on. Koen, että niistä kisoista saa hyvin kovuutta, ja ne voivat hyvinkin nostaa kuntoa ja kapasiteettia lyhyemmillekin matkoille, mikäli niistä palautuu vaan hyvin ja onnistuu optimoimaan harjoittelun siirtyessä takaisin normimatkoille.

Voitit myös Finlandia-hiihdon, millainen kokemus se oli ja miten kuvailisit maamme suurinta massahiihtoa?

Finlandia-hiihto oli hyvin järjestetty tapahtuma ja erinomainen harjoitus kohti Vasaloppetia. Luulen, että se on merkittävä tapahtuma kansanliikuttajana, koska siellä on kuntosarjoissa iso määrä ihmisiä hiihtämässä, ja varmasti se aina motivoi käymään hieman lenkillä, jos on mukaan ilmoittautunut. Olisi hienoa, jos kilpasarjojenkin tasoa saataisiin tulevina vuosina entistäkin kovemmaksi.

Lue myös: Finlandian voimakaksikko Karppanen ja Mäkelä uskovat Vasaloppetin parhaan mieshiihtäjän tulevan Team Mäenpäästä

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Miro Karppanen ja Juuso Mäkelä ottivat Team Mäenpäälle kaksoisvoiton Finlandia-hiihdon perinteisellä matkalla. Kuva: Finlandia-hiihto

Mitä hiihto merkitsee sinulle nyt ja mitä haluat uraltasi?

Hiihdosta ja urheilusta on tullut elämäntapa, ja aika pitkälti se on elämässä keskiössä tällä hetkellä, kun pyrin tulemaan lajissa niin hyväksi kuin näillä rahkeilla se on mahdollista. Tavoitteena on saavuttaa oma maksimaalinen taso, ettei jäisi mitään jossiteltavaa. Unelmana on voittaa olympiakultaa, se tuskin koskaan tulee olemaan kovin realistista, mutta jos ei edes yritä, niin silloin sitä ei ainakaan voi saavuttaa.

Mitä muuta teet kuin hiihdät eli onko sinulla harrastuksia, säännöllistä työtä tai opiskeletko?

Tällä hetkellä en tee hiihdon ohella mitään muuta, eikä ole muita säännöllisiä harrastuksia. Suurin osa ajasta menee treenatessa ja palautuessa. Kaikkia muitakin urheilulajeja tulee myös seurattua paljon.

Miten kuvailisit itseäsi ihmisenä tai miten kaverisi kuvailisivat sinua?

Varmaan, että olen hieman omalaatuinen tyyppi, josta löytyy monia eri puolia.

Miten näet suomalaisen hiihdon tilanteen tällä hetkellä sekä normi- että pitkillä matkoilla?

MC-matkoille mielestäni miehissä on hyvä tilanne, sillä meiltä löytyy tuloksen tekijöitä kärkipään sijoille, mutta kilpailu kansallisessa kärjessä ja edustuspaikoista kv-kisoihin on omankin urani aikana koventunut merkittävästi. Naisissa taso ei ole aivan niin laaja kärjen takana, mutta top3- potentiaalin omaavia urheilijoita on tällä hetkellä useita. Liikaa meillä Suomessa ei ole lahjakkaita nuoria, jotka alkaisivat satsaamaan tosissaan lajiin, joten tulevinakin vuosina tullaan pitkälti olemaan yksilöiden varassa aikuisten arvokisamitaleista puhuttaessa. Pitkillä matkoilla valitettavasti ei ole liikaa hiihtäjiä. Kati Roivas on tietenkin naisissa absoluuttisella huipulla, ja miehissä kärjen tuntumassa on muutamia hiihtäjiä, mutta enemmän kaivattaisiin kovia hiihtäjiä sinne, jotta saataisiin Suomessakin Ski Classics-kulttuuria nousuun.

Miten nuoria voisi saada kiinnostumaan lajista kovan kilpailun keskellä, koska muut lajit ja harrastukset vetävät helposti puoleensa?

Tarvitaan esikuvia ja idoleita, joiden innoittamina lapset ja nuoret innostuisivat kilpahiihdosta. Sellaisia meillä toki onkin, mutta ei niitä koskaan liikaa ole. Hiihdosta ja siinä kilpailemisesta täytyisi saada jotenkin vielä trendikkäämpää, koska sitä kuitenkin harrastetaan paljon ja lajilla on maassamme suuri näkyvyys.

Ketkä ovat olleet idolejasi ja esikuviasi, joiden esimerkkiä haluat noudattaa?

On tässä matkan varrella ollut lukemattomia esikuvia, mutta varmaan suurimmat ovat kuitenkin Petter Northug ja Martin Johnsrud Sundby. Ei välttämättä joka asiassa kannata heidän esimerkkiään noudattaa, mutta Northugissa eniten olen tykännyt aina hänen itsevarmuudestaan ja show-meiningistä, jolla hän loi omana aikanaan lajia kohtaan valtavasti lisää mielenkiintoa. Sundbystä taas olen hakenut inspiraatiota hänen äärimmäisyyksiin viedystä harjoittelustaan, ja hän on varmasti harjoittelun suhteen yksi korkeimmalle rimaa nostaneista yksilöistä lajin parissa.

Minkä esikuvan sinä haluaisit jättää itsestäsi nuorille?

Sen, että tarpeeksi kovalla työllä voi saavuttaa tuloksia ja kehittyä. Itse olen jo ylittänyt reilusti sen tason urheilijana, mihin joskus kuvittelin pystyväni. Se on vain vaatinut paljon tunteja ja toistoja.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta. Tämän haastattelun kaltaisia jäsenartikkeleja saat lukea lisää liittymällä sivustomme jäseneksi, jolloin saat myös muita ainutlaatuisia etuja kuten live-lähetykset Ski Classics Play-suoratoistopalvelussa. Liity siis nyt Maastohiihto.com:n jäseneksi ja pääset hiihdon ytimeen.

Liity jäseneksi täältä.