Millaista nuorisoa Hopeasommassa hiihtää?
Visiitti Hopeasompaan tarjoaa pintaraapaisun siihen, millaista nuorisoa Suomessa 13–16-vuotiaissa kilpaa hiihtää. Pikaisella katselmuksella löytyi ainakin monia monipuolisia, molemmilla hiihtotavoilla taitavia, päämäärätietoisia ja sanavalmiita. Sellaista nuorisoa, jonka toivoo saavan kasvaa ja kehittyä hiihtäjänä niin pitkälle kuin omaa paloa on.
Osa tekee jo kovasti töitä kehittyäkseen hiihtäjänä vähitellen mahdollisimman hyväksi, osa nauttii hiihdon harrastamisesta ennen kaikkea tässä ja nyt sen suurempia tulevaisuuden suunnitelmia miettimättä tai tavoitteita julistamatta. Hauskaa nuorisolla kuitenkin hiihdon parissa näytti olevan.
Suomessa on totuttu ihastelemaan näyttävännäköistä vuorohiihtoa tai lennokasta vapaan hiihtoa, mutta nykyhiihdon mukaisesti Hopeasommassakin sai ihastella myös Kläbo-juoksua. Ryhmässä tekemiseen ja ryhmässä hiihtämiseen kasvaneet ovat innoissaan vaikkapa sprinttihiihdon eri elementeistä.
– Mielestäni sprintti on tosi hauskaa, kun mennään täysillä, mennään tosi kovaa ja on myös ryhmähiihtoa välillä, se on hauskaa, perjantaina sprintin ja lauantaina 3 kilometrin kilpailun 14-vuotiaissa voittanut Venla Mennala sanoi.
– Vapaan sprintti on lempimatka, 16-vuotiaiden sprintin voittanut Nella Voutilainen sanoi.

Monipuolinen harrastusvalikoima
Espoon Hiihtoseura on Hopeasompa-ikäisissä suurseura, jonka hiihtäjistä moni teki myös hyvää tulosta. Lauantaina 14-vuotiaiden vitosella mestariksi hiihtänyt Henrik Ahoniemi on hiihtänyt parivuotiaasta lähtien, kuten kuitenkin yhä moni suomalainen.
– Isoveli hiihti. Minulle laitettiin sukset jalkaan, ja se oli kivaa. Sitten olen hiihtänyt, hän sanoo.
Kuten monella muullakin hiihtäjällä, Ahoniemellä jalkapallo on kesälaji. Kun Ahoniemeltä kysyy, mitä laji on hiihtoon antanut, vastaus tulee nopeasti:
– Semmosta monipuolisuutta, nopeutta ja terävyyttä hiihtoon. Jalkapallo on kesäharrastus, siinä ei ole tavoitteita. Se on vain treenimuoto, Ahoniemi sanoo.
Kun Hopeasompa-ikäisiltä hiihtäjiltä kysyy muista harrastuksista, niitä tulee usein useampi kuin yksi. Ahoniemen tavoin monipuolisuuden merkitys myös ymmärretään hyvin. Sen lisäksi vaikkapa yleisurheilua harrastavista lajina ei ole pelkästään kestävyysjuoksu.
– Ampumahiihtoa, suunnistusta ja yleisurheilua. Juoksen, olen myös keihästä heittänyt ja aitoja juossut välillä, Mennala sanoo.
Markus Maaninka voitti 14-vuotiaissa sprintin. Hänen lajinsa on yhdistetty, mutta mäkihypyn ja hiihdon lisäksi hän harrastaa yleisurheilua.
– Pikajuoksu on (siinä) päälaji, kuusamolainen Maaninka sanoo.
Olivia Puranen voitti 15-vuotiaiden 5 kilometriä ylivoimaisesti. Hiihto kulkee lennokkaasti, mutta yleisurheilu on ohjelmassa.
– Kesällä tosi paljon juoksen ja yleisurheilen. Se tuo monipuolisuutta, ettei ole pelkkää hiihtoa. Se on erilaista, tuo vaihtelua eikä hiihto mene junttaavaksi, Puranen sanoo.
Hanni Kosken harrastuspaletista on hiihdon, ampumahiihdon ja suunnistuksen lisäksi ollut uinti.
– Uinti jäi jouluna kokonaan. Päälajinani on hiihto, mutta kesällä suunnistan. Sitä kautta tulee juoksuharjoittelua, Koski sanoo.
15-vuotiaiden poikien 5 kilometriä voittanut IF Minkenin Sander Wikblom on yleisurheilussa juoksumatkoilla ja suunnistaa myös.

Halu urheilla täyspäiväisesti
Monella Hopeasompa-ikäisellä on tähtäin huippu-urheilijan urassa.
– Kyllä se on sellainen juttu mitä haluaisin tehdä. Että saisin täyspäiväisesti urheilla. Olisi se aika hienoa, hiihtoon ja ampumahiihtoon panostava Mennala sanoo.
– Haluan maajoukkueeseen ja johonkin hiihtolukioon, Ahoniemikin sanoo.
– Aika paljon treenaan. Tavoitteena on olla joskus maailman paras, Nella Voutilainen sanoo.
Sitten on niitä, jotka eivät ammattihiihtäjän uraa ole sen tarkemmin vielä ajatelleet:
– En ole ajatellut. Miten tuntuu hiihto kulkevan, sen mukaan sitten, Puranen sanoo iloisena.





