Johanna Matintalo avasi kautensa vahvasti Taivalkoskella Suomen cupissa perinteisen sprintissä, jossa myös seuraaville sijoille yltäneet Katri Lylynperä ja Jasmin Kähärä osoittivat vireensä olevan menossa parempaan.

Moni suomalainen avasi kautensa joko Vuokatin Suomen cupissa tai Oloksella FIS-kisoissa. Matintalo ei, mutta mistään dramaattisemmasta ei ole kyse.

– Oloksen väliinjättäminen oli tietoinen valinta. Leiri Val Senalesissa meni tosi hyvin. Se oli aika kova leiri ja oli leirin jälkeen vähän sellainen olo etten ole vielä täysin palautunut siihen tilaan, että olisin halunnut Oloksella hiihtää kilpaa. Halusin tämän kuluneen viikon rakentaa eri lailla kuin Oloksella kisailemalla. Olin kotona Rovaniemellä. Tein siellä totta kai kovia harjoituksia, mutta vähän erityyppisiä mitä kisat olisivat pelkästään olleet, Matintalo kertoi.

Vaikka Matintalo olisi toivonut itseltään avauksessa ”pikkuisen terävämpää ja herkempää menoa”, oli hän päiväänsä tyytyväinen.

– Positiivinen kisa tänään. Ei varmasti mitään maailmanluokan vauhtia vielä mutta ei tarvitse ollakaan tässä vaiheessa. Siihen olen tyytyväinen, että vire ja vauhti kuitenkin riitti hyvään tulokseen, varmasti ollaan sitä kautta ihan kartalla ja tilanne on kuitenkin hallinnassa.

Matintalo ei kilpaile Taivalkoskella sunnuntaina, joten hän starttaa seuraavan kerran sprintissä Rukalla maailmancupin avauksessa.

– Aina kun maailmancupissa hiihdetään pertsan sprinttiä, aina haluaisin onnistua. Totta kai toivon, että pystyn hiihtämään vauhdillisesti kovempaa kuin tänä viikonloppuna. Rukalla voi lähteä hyvin tai sitten ei välttämättä lähde niin hyvin. Avoimin mielin, Matintalo sanoo iloisesti.

Lylynperä antaa elimistölleen vähän enemmän palautumisaikaa, Kähärä yllättyi iloisesti hiihdostaan

Maajoukkueen vahvoista sprinttihiihtäjistä Katri Lylynperä ja Jasmin Kähärä eivät Val Senalesissa leireilleet ja avasivat kilpailukautensa jo Vuokatin Suomen cupissa. Vielä silloin urheilijat eivät suorituksiaan kehuneet, mutta Oloksen leirillä tilanne vaikuttaa menneen molempien osalta parempaan suuntaan.

– Ehkä Vuokatin viestistä jo lähti (tilanne) kääntymään, se kisan hiihtäminen oli aika iso shokki elimistölle. Sen jälkeen lähti homma kuitenkin kääntymään Oloksella parempaan suuntaan, siellä pystyin harjoittelemaan ja elimistö käyttäytyi normaalimmin harjoituksissa. Periaatteessa Olos oli keskimäärin aika maltillista harjoittelua, pääosin aerobista. Sitten oli höysteenä FIS-hiihdot 10 kilsaa pertsalla ja muutama vauhtikestävyysharjoitus. Vk-harjoitusten päälle tehtiin muutamat nopeusvedot, ettei unohdeta nopeuspuolta kokonaan. Vakiona pyörii kisakaudella myös kerta viikossa voimaharjoitus. Näihin kisoihin ei siitä hirveästi ehtinyt palautella, mutta uskoisin käyrän olevan ylöspäin, Lylynperä sanoo.

Matintalon tavoin myös Lylynperän seuraava kilpailu on perjantaina Rukalla. Yksi kilpailu Taivalkoskellakin oli tähän tilanteeseen riittävästi.

– Annetaan kuitenkin elimistölle vähän enemmän aikaa palautua. En uskalla tässä kohtaa hiihdättää niin paljon koska en ole varma siitä palautumisen puolesta, jos hiihtäisin paljon. Itsellä toiveissa olisi että Rukalla elimistöä pistettäisiin ahtaalle useampana päivänä, ja saataisiin siitä kova viikonloppu, joka veisi eteenpäin. Nyt on aika varovaisesti kilpailtu ja maailmancup alkaa. Siinä kohtaa pitää uskaltaa.

Jasmin Kähärä on hiihtänyt vahvoja vapaan sprinttejä monesti aiemmin, mutta perinteisen sprintissä kolmossija ja päivän kulku ilahduttivat.

– Oli aika positiivinen yllätys tuo kulku. Vuokatissa oli vielä aika tahmeeta ja tuntui, ettei ole vielä minkäänlaista irtiottokykyä. Se oli vähän semmoista puurtamista, mutta Oloksen leiri on näköjään tehnyt hyvää hiihtovireelle. Tänään oli ihan erituntuista, pystyin loppupuolellakin eriä kiristämään vielä tahtia ja taistelemaan niistä sijoista. Varsinkin finaalista jäi hyvä fiilis. Suunta on oikea. Tämä toi itseluottamusta lisää Rukaa ajatellen, Kähärä sanoi.