Pitkän matkan hiihdossa, kuten kaikissa kestävyyslajeissa, fyysinen kunto on avaintekijä urheilijan suorituksessa, mutta ilman suurta henkistä kapasiteettia ei voi menestyä. Hiihtäjän on oltava henkisesti vahva ja taktisesti taitava voidakseen voittaa kilpailijansa. Jotkut ovat syntyneet pelottomiksi taistelijoiksi ja toiset murtuvat paineen alla, mutta henkisiä voimavarojaan voi aina kehittää.

Henkinen valmennus on nykypäivän urheilussa termi, jonka kaikki ammattiurheilijat tuntevat. Monet urheilijat tekevät henkisiä harjoituksia jokapäiväisessä treeniohjelmassaan, mutta on paljon niitäkin, jotka eivät kiinnitä huomiota henkisen voimavaransa kehittämiseen. Henkisessä harjoittelussa käytetään erilaisia tekniikoita ja menetelmiä urheilijan henkisen kapasiteetin vahvistamiseksi.  

Pohjimmiltaan henkinen valmennus käsittelee psykologisten prosessien suoraa vaikutusta liikkeeseen. Tämä sisältää tiettyjä kognitiivisia strategioita, joilla optimoidaan liikkeet. Tämä saavutetaan toistuvilla intensiivisellä liikkeen tai suorituksen läpikäymisellä mielessään, mutta ilman sen samanaikaista suorittamista. 

Nykyään käytössä oleva laajempi henkinen harjoittelukonsepti sisältää myös kaikki kilpailu-urheilun liittyvät tunnetilat. Henkisen harjoittelun kokonaisvaltaiseen määritelmään kuuluvat treenattavat alueet ovat esimerkiksi keskittyminen, motivaatio, henkinen voima ja henkinen valmistautuminen kilpailuun. 

Luonnollisesti jokaisella urheilijalla on erilaiset henkiset vahvuudet ja heikkoudet, mutta yleensä ns. ramppikuume tai suorituspaineiden tuomat stressitilanteet kilpailujen aikana ovat urheilijan pahin vihollinen. Henkinen harjoittelu voi auttaa muistamaan oman huippusuorituksensa, kun sillä on eniten merkitystä kilpailun aikana. Kilpailun lähestyessä urheilija voi palata mielessään tuohon parhaaseen kilpailutilanteeseen ja visualisoida itselleen sen hetken tunnetila. Meditatiivista musiikkia voidaan käyttää myös optimaalisen rentoutumisen saavuttamiseksi ennen kilpailua. 

On myös tärkeää muistaa, että jännitys ennen kisaa ja suorituspaineiden tuoma stressi ovat tärkeitä urheilijalle, jotta hän pystyy virittäytymään tulevaan suoritukseensa. Urheilija kokee samankaltaista suoritusta edeltävää jännitystä kuin monet esiintyvät taiteilijat, joista moni on tunnustanut potevansa rajuakin ramppikuumetta ennen h-hetkeä. Jos kyseinen olotila häviää kokonaan niin, että ei pode enää jännitystä, saattaa suorituksesta tulla liian rutiinin omaista. Tällöin elimistö ei virittäydy ”oikealle taajuudelle”, ja suorituksesta saattaa tulla löysä puolitehoinen ponnistus. Kaiken a ja o on opetella hallitsemaan jännitys ja kääntämään se positiiviseksi voimavaraksi, jonka avulla saa puristettua itsestään kaiken irti. Jännitys ja ramppikuume ovat osa urheilua ja suoritusta, joten niistä pitää oppia nauttimaan. Moni lopettanut urheilija usein toteaakin, että juuri se kisoja edeltävä olotila on se, mitä he kaipaavat siviilielämässään eniten.

Henkinen valmennus tähtää myös siihen, että urheilijan mentaalinen keskittyminen ei herpaannu kisan aikanakaan. Yksi henkisen harjoittelun tärkeimmistä tavoitteista pitkän matkan hiihdossa onkin pitää mieli niin sanotusti kasassa unohtamatta sen hetkisiä tavoitteitaan, jotka voivat helposti häilyä mielestä tuntikausien hiihdon jälkeen. Hiihtäjän on pysyttävä keskittyneenä pitkään, ja joskus mieli voi siirtyä arkisiin asioihin. Tietyillä henkisillä harjoituksilla tämä ei-toivottu keskittymisen raukeaminen voidaan välttää. Tämän lisäksi henkinen harjoittelu voi tuoda positiivista vaikutusta myös muihin elämänalueisiin. Se esimerkiksi harjoittaa keskittymistä ja päättäväisyyttä koulu- tai työelämässä. 

Seuraavassa on joitain hyödyllisiä henkisiä harjoituksia, jotka voivat auttaa kehittymään yhä vahvemmaksi hiihtäjäksi. German Mental Trainer Academy -akatemian perustajalla  Andreas Mamerow’lla, kuuluisalla henkisellä valmentajalla, on pari hienoa vinkkiä niille, jotka haluavat vahvistaa henkistä kapasiteettiaan. 

Selkeät tavoitteet: Selkeästi muotoillut tavoitteet johtavat parempaan suoritukseen kilpailussa. Epämääräiset tavoitteet ovat usein urheilijoiden ja joukkueiden tiellä. Vasta kun selkeät tavoitteet on asetettu, urheilijat ja joukkueet tietävät, mihin he harjoittelevat ja miten he voivat saavuttaa ne. 

Opi aktivoimaan oma potentiaalisi: Kyky muistaa tunne, joka syntyy, kun olet saavuttanut huippu-urheilusuorituksesi, voi auttaa sinua kilpailutilanteissa. 

Positiiviset vakuutukset: Nämä auttavat selviytymään epäonnistumisista samalla kun pysyt motivoituneena. Kirjoita lyhyitä, positiivisesti muotoiltuja lauseita ensimmäisen persoonan muodossa ja preesensissä. Esimerkki: ”Ajattelen positiivisesti”. ”Olen keskittynyt.” 

Sano ”lopeta”: Tämä harjoitus auttaa pysäyttämään negatiiviset mielialat ja itseluottamuksen puutteen. Heti kun tajuat ajattelevasi: ”en koskaan selviä siitä” tai ”muut ovat paljon parempia kuin minä”, kuvittele stop-merkki ja sano itsellesi: ”Lopeta!”. 

Oikea itsearviointi: Henkisen voiman harjoituksissa on usein kyse realistisen itsearvioinnin, kuten ennakoivan harjoittelun, harjoittamisesta. Mahdollinen harjoitus tähän voisi olla tällainen: kuinka kauan voit pidättää hengitystäsi? Tee sitten arvio ja tarkista, kuinka kauan voit todella pidättää hengitystäsi. Mitä tarkempi alkuperäinen arviosi on, sitä paremmin voit arvioida urheilusuoritustasi itse. Kun tiedät tarkalleen, mitä sinulla on ja mitä sinulla ei ole, voit mitata tarkasti omaa suoritustasi. Se antaa sinulle paljon itseluottamusta. 

Tämä henkinen valmennus-artikkeli on julkaistu aikaisemmin heinäkuussa 2022 ja päivitetty tänään. Lue lisää valmennukseen liittyviä artikkeleja tästä tai ProXCskiing.com-sivustolta.