Venla Lehtonen tekee terveysmurheiden sotkemien vuosien jälkeen paluuta kehityskäyrälleen ampumahiihtäjänä. Kontiolahdella pikakilpailun 40. sija nolla-ammunnalla oli sillä polulla tärkeä askel Lehtoselle, joka on keväästä asti harjoitellut Kaisa Mäkäräisen valmennuksessa.

Lehtoselle alkukausi on tuottanut ”tosi paljon iloa”. Uran ensimmäinen maailmancup-tasolla tullut pikakilpailun nolla-ammunta ja sen myötä tullut 40. sija oli tervetullut valonpilkahdus hankalien vuosien jälkeen.

– Varsinkin se 40:s sija on minulle tosi iso juttu. Olin monta vuotta odottanut, että saisin edes tuollaisen suorituksen. Kerran, kun on normaalimatkalla ampunut nollat maailmancup-tasolla, niin oli hieno vihdoin tehdä se pikakisassakin. Kisassa oli kuitenkin paljon asioita, mitä pystyn parantamaan, Lehtonen kertoo Maastohiihto.comille iloisena.

Kun puhutaan monien muuttujien lajista, yksi neljäskymmenes sija ja onnistuminen ei vielä takaa mitään seuraavaan päivään. Vaihtelu kuuluu lajiin.

– Tajusin silloin seuraavana päivänä, ettei tämä ole yhtään sen helpompaa. Rikkonaisten vuosien jälkeen pitää yksi steppi kerrallaan tulla takaisin. Ei voi odottaa heti sellaista, että kisasta toiseen kulkisi paremmin. On (kuitenkin) kiva nähdä, että olen mennyt eteenpäin. Tietynlaista tasaisuutta on ammuntaan tullut.

”Yhdessä harjoituskaudessa ei voi ihmeitä tehdä”

Lehtonen pääsi aloittamaan harjoituskauden hyvästä tilanteesta. Olympialaisten aikaan hän sairasti koronan, mutta sen jälkeen helmi-maaliskuu oli harjoituksellisesti hyvää aikaa. Sitten hän lepäsi useamman viikon kunnolla ennen kuin aloitti uuden harjoituskauden. Harjoituskausi sujui suunnitellusti.

– Yhdessä harjoituskaudessa ei voi ihmeitä tehdä. Keväällä mietimme, että voimaa pitää saada kehitettyä paremmalle tasolle. Siinä on saatu aika nopeasti kehitystä, jonka huomaa. Voiman lisäksi aerobista kapasiteettia ja vaparin tekniikkaa on yritetty saada eteenpäin niin paljon kuin mahdollista. Luotan, että parhaat hiihdot ovat tänä talvena vielä tulossa.

Ampumaharjoittelusta Lehtonen vastaa itse. Siinä apuna sekä tukena ovat olleet maajoukkuevalmentajat ja erityisesti menneen harjoituskauden B-maajoukkueryhmän ampumavalmentaja Tapio Kajan, toki myös Mäkäräinen on siihenkin lajiymmärryksellään erinomainen keskustelukumppani. Lehtoselle vastuun ottaminen ampumaharjoittelusta on ollut mieluisaa.

Lehtoselle on ollut tärkeää, että Mäkäräinen on ollut myös paljon läsnä harjoituksissa. Minkälaisen toivelistan kanssa Lehtonen sitten Mäkäräisen valmennukseen siirtyi?

– Iso pääpaino oli tekniikassa. On tosi merkittävää, että on valmentaja, joka pystyy lenkeillä ja tehotreeneissä hiihtämään kanssani. Välitöntä palautetta tulee. Kun hän hiihtää kaksi tuntia takana ja ohjeistaa, miten käsi tai jalka pitää olla, ovat ne olleet henkisestikin välillä raskaita, Lehtonen sanoo ja nauraa.

Yksinkertaistaminen tuonut rauhaa

Lehtosen ja Mäkäräisen kommunikaatio on suoraa ja välitöntä, sillä he ovat myös hyviä ystäviä. Mäkäräisellä on myös tuoreessa muistissa oma ura Jarmo Punkkisen valmennuksessa, joten ymmärrys urheilijan tuntemuksista on korkealla tasolla.

Yksi asia, mistä Lehtonen on jo toistaiseksi nauttinut, on yksinkertaisuus. Kestävyysharjoittelu on selkeää ja yksinkertaista. Kun Lehtonen näki keväällä Mäkäräisen ja Punkkisen vanhoja raakasuunnitelmia harjoituskaudelle, hän ajatteli, että ompas simppeliä.

– Itselläni on ehkä välillä mennyt sellaiseksi näpertämiseksi, olen halunnut hirmu pikkutarkasti keskittyä tiettyihin juttuihin. Halusin yksinkertaistaa harjoittelua.

Yksinkertaistaminen toi urheilijalle myös rauhaa: kun kehitetään voimaa, ei tarvitse stressata vaikkapa juoksutreenien kulkemisesta. Pääpaino on ollut aina selkeästi jossain, vaikka harjoittelua on toki tehty monipuolisesti kuten hiihtolajiin kuuluu.

Ampumahiihtäjän joulutauko ei ollut pitkä, mutta Lehtoselle se sisälsi hyvän 20 tunnin harjoitusviikon.

– Reissussa voimaharjoittelua ei oikein saada ohjelmaan, joten nyt tehtiin 4 hyvää voimaharjoitusta. Aerobista lumihankikävelyä ja pertsan hiihtoa, viime viikolla aerk-vk:ta, lauantaina tehtiin harkkakisa.

Edessä on taas uusi rupeama maailmancupin kisoja. Lehtosella on selkeät tavoitteet:

– Alkukaudella oli hyviäkin hiihtoja, mutta harjoituskauden perusteella odotin, että hiihto olisi ollut parempaa. Odotan tasaisuutta hiihtoon varsinkin kahdella ekalla viikolla. Toki toivon, että ammunnan hyvä tasaisuus säilyisi pikakisoissa. Mahdollisimman monta takaa-ajopaikkaa kun tulee, voi varmasti olla taas kolmeen viikkoon tyytyväinen.