20 km yhdistelmäkilpailu naiset – olympiaopas

yhdistelmäkilpailu olympiarenkaat
Milano-Cortinan olympialaisten maastohiihto alkaa lauantaina 7.2.2026 naisten yhdistelmäkisalla (skiathlon). Lue mitä on odotettavissa kisasta ja mikä on tämän lajin historia.

Milano-Cortinan olympialaisten maastohiihto alkaa lauantaina 7.2.2026 naisten yhdistelmäkisalla (skiathlon). Lue mitä on odotettavissa kisasta ja mikä on tämän lajin historia.

Olympialaisten ensimmäinen kilpailu jännittää aina. Millainen kisasta tulee? Pystyvätkö sprintterit roikkumaan mukana loppuun asti? Repivätkö pitkien matkojen erikoisnaiset letkan palasiksi? Kysymyksiä on paljon, ja yhdistelmäkilpailu on sähäkkä kisa, jossa voi tapahtua mitä tahansa.

Lauantai, 7. helmikuuta
14.00 Yhdistelmäkilpailu 10km + 10km, naiset (Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski, Vilma Ryytty, Vilma Nissinen)

Lue myös: Maastohiihdon ohjelma – Milano-Cortina olympialaiset 2026

TIETOA YHDISTELMÄKILPAILUSTA

Skiathlonia eli yhdistelmäkisaa on hiihdetty eri muodoissa maastohiihdon historiassa. Aluksi se järjestettiin kahden päivän kilpailuna, jossa ensimmäisenä päivänä hiihdettiin väliaikalähtökilpailu ja toisena päivänä takaa-ajo. Vuodesta 2003 lähtien maailmanmestaruuskilpailuissa on hiihdetty skiathlon yhtenä kilpailuna, jossa vaihdetaan suksia puolivälissä, mutta matkana oli silloin 15 km.

Nykyään hiihdetään 20 km, kun naisten ja miesten matkat ovat samat. Kilpailu alkaa yhteislähdöllä. Ensimmäiset 10 km hiihdetään perinteisellä tekniikalla. Sen jälkeen urheilijat tulevat vaihtoalueelle, jossa luistelusukset ja -sauvat odottavat valmiina omissa bokseissaan. Tämän jälkeen hiihdetään 10 km vapaalla tekniikalla.

Ensimmäisenä maaliin tuleva voittaa. Usein voittaja on luistelun erikoisosaaja, koska se on kilpailun viimeinen osuus. Mutta toisinaan myös vahvimmat perinteisen hiihtäjät pystyvät irtautumaan ja tekemään eron, jonka he pitävät maaliin asti.

Nopea suksienvaihto on tärkeää. Jos siteiden kanssa tulee ongelmia, sukset karkaavat käsistä tai tapahtuu jotain vastaavaa, voi menettää arvokkaita sekunteja ja pudota siitä ryhmästä, jossa oli ennen vaihtoa.

Naisten takaa-ajo oli ensimmäisen kerran talviolympialaisissa vuonna 1992. Laji on muuttunut useaan otteeseen vuosien varrella.
• 1992–1998: 10 km vapaan takaa-ajo 5 km perinteisen kilpailun perusteella.
• 2002: 5 km vapaan takaa-ajo 5 km perinteisen kilpailun perusteella.
• 2006–: 7,5 km perinteistä, suksienvaihto ja 7,5 km vapaata. Vuodesta 2014 lähtien nimellä 15 km skiathlon.

ENTISIÄ OLYMPIAVOITTAJIA (eri matkoilta)

1992 Albertville 10 km vapaan takaa-ajo † Lyubov Yegorova EUN (Yhdistetty joukkue)
1994 Lillehammer 10 km vapaan takaa-ajo † Lyubov Yegorova RUS
1998 Nagano Ei erillistä takaa-ajoa – –
2002 Salt Lake City Ei erillistä takaa-ajoa – –
2006 Torino 15 km takaa-ajo Kristina Šmigun (Kristina Šmigun-Vähi) EST
2010 Vancouver 15 km skiathlon Marit Bjørgen NOR
2014 Sotši 15 km skiathlon Marit Bjørgen NOR
2018 PyeongChang 15 km skiathlon Charlotte Kalla SWE
2022 Peking 15 km skiathlon Therese Johaug NOR

MAAILMANMESTARIT

TAKAA-AJO
1993 Stefania Belmondo, Italia
1995 Larissa Lazutina, Venäjä
1997 Elena Välbe, Venäjä
1999 Stefania Belmondo, Italia
2001 Virpi Kuitunen, Suomi (5+5 km)

20 KM
1978 Zinaida Amosova, Neuvostoliitto
1980 Veronika Hesse, DDR
1982 Raisa Smetanina, Neuvostoliitto
1985 Grete Ingeborg Nykkelmo, Norja
1987 Marie-Helene Westin, Ruotsi

15 KM
1989 Marjo Matikainen, Suomi
1991 Elena Välbe, Neuvostoliitto
1993 Elena Välbe, Venäjä
1995 Larissa Lazutina, Venäjä
1997 Elena Välbe, Venäjä
1999 Stefania Belmondo, Italia
2001 Bente Skari, Norja
2003 Bente Skari, Norja

15 KM SKIATHLON (7,5 km perinteinen + 7,5 km vapaa)
2003 Kristina Smigun, Viro (5+5 km)
2005 Julia Tšepalova, Venäjä
2007 Olga Zaitseva, Venäjä
2009 Justyna Kowalczyk, Puola
2011 Marit Bjørgen, Norja
2013 Marit Bjørgen, Norja
2015 Therese Johaug, Norja
2017 Marit Bjørgen, Norja
2019 Therese Johaug, Norja
2021 Therese Johaug, Norja
2023 Ebba Andersson, Ruotsi
2025 Ebba Andersson, Ruotsi

SUOSIKIT

  1. Jessica Diggins, USA
    Olympialaiset merkitsevät amerikkalaisille paljon. Diggins ei koskaan luovuta, vaikka näyttää välillä puolimatkassa täysin loppuun ajetulta. Hän löytää lähes aina kovan loppukirin. Nämä ovat hänen viimeiset olympialaisensa, ja hänet on vaikea voittaa. Avain on olla mukana perinteisen osuuden jälkeen.
  2. Ebba Andersson, Ruotsi
    Maailmanmestari vuosilta 2023 ja 2025. Ei ole näyttänyt aivan samaa virettä tänä talvena, mutta kaikki lajipiireissä tietävät, mihin Ebba pystyy. Hänen täytyy saada eroa nopeisiin loppukirinaisiin, kuten Digginsiin, ennen viimeistä osuutta. Hän yrittää varmasti tehdä kisasta kovan heti alusta alkaen.
  3. Jonna Sundling, Ruotsi
    Samat vahvuudet kuin Digginsillä. Sundling on aina huippukunnossa arvokisoissa, ja hänen kestävyytensä voi riittää seuraamaan kärkiä loppuun asti. Jos näin käy, hänellä on kaikista paras sprintti. Sundlingia ei pidä ajatella pelkkänä sprintterinä.

YLLÄTTÄJÄT

Frida Karlsson, Ruotsi
Ruotsilla on kilpailun vahvin joukkue. Karlsson on viime kauden 50 km maailmanmestari. Hänen kohdallaan on kuitenkin muutama kysymysmerkki. Hän on ollut pitkään korkealla leirillä valmistautumassa kisoihin ja jättänyt useita kilpailuja väliin. Lisäksi hän on kärsinyt jalkavammasta. Kapasiteettia kuitenkin riittää, ja hän haluaa myös kovan kilpailun alusta lähtien.

Astrid Øyre Slind, Norja
Parhaimmillaan pitkissä kisoissa. Tekee paljon töitä porukassa, kuten nähtiin Gomsin viimeisessä perinteisen yhteislähdössä ennen kisoja. Hän voittaa kuitenkin harvoin loppukirejä ja tarvitsee selkeän eron sprinttereistä ennen loppusuoraa. Liittynee todennäköisesti Karlssonin ja Anderssonin yrityksiin hajottaa pääjoukkoa.

Heidi Weng, Norja
Oli erittäin tyytyväinen viime vuoden Trondheimin MM-mitaliin. Hänellä on kokemusta ja hän on lähes aina kärkiryhmässä. Weng on hyvä kiipeämään mäkiä ja saattaa yrittää irtiottoa nousuissa. Kausi on ollut varsin hyvä.

Linn Svahn, Ruotsi
Palannut lähes vuoden tauon jälkeen saatuaan vakavan päävamman kaaduttuaan viime vuoden Trondheimin MM-kisoissa. Voitti viimeisen sprintin Gomsissa vakuuttavasti, mutta ei pystynyt seuraamaan kärkiä 20 km perinteisen yhteislähdössä. Kysymys on, riittääkö harjoitusmäärä 20 kilometriin. Se on välttämätöntä, jotta hän voi hyödyntää vahvan loppukirinsä.

Kerttu Niskanen, Suomi
Kerttu Niskanen on kokenut arvokisahiihtäjä, mutta tämä kausi on ollut haastava. Jos kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, Niskanen voi kyetä yllättämään kisassa. Taistelutahtoa ja voitonnälkää hiihtäjältä löytyy varmasti. Niskanen on kuitenkin selvästi vahvempi perinteisellä kuin vapaalla, ja yhdistelmäkilpailussa ratkaisut tehdään yleensä vasta vapaan hiihtotavan osuudella.. Siksi mahdollisuudet ovat todennäköisesti paremmat 50 kilometrillä kuin tässä ns. skiathlonissa.

Lähtölistat löydät täältä.

Show sharing buttons

Tilaa uutiskirjeemme

Luetuimmat

    Lisää artikkeleita

    • Kuinka välttää ylirasitus?

      Jokainen on luultavasti kuullut, että kestävyysurheilijat ovat alttiita ylirasitukselle. Mutta mitä ylirasitus oikeastaan on, miten sen tunnistaa, ja voiko sitä välttää?
      kirjoittaja Maastohiihto.com
      06.03.2026
    • Perttu Hyvärinen pelkää sunnuntain kisaa Salpausselällä

      kirjoittaja Maastohiihto.com
      06.03.2026
    • Tuomas Harjulalla kulki, mutta kärki karkasi suomalaisilta Kontiolahdella

      kirjoittaja Maastohiihto.com
      06.03.2026
    • Grönklitt ITT hiihdetään viikonloppuna – Team Edux hakee revanssia Vasaloppetista

      kirjoittaja Teemu Virtanen
      06.03.2026
    • Öbergin sisarukset voittoisia Kontiolahdella eilen

      kirjoittaja Maastohiihto.com
      06.03.2026