Talvi on nyt takana lähes koko Suomessa, ja monet ovat jo kaivaneet rullasukset vintiltä. Rullahiihtoharjoittelu alkaa kesän korvalla, ja nyt saat vinkkejä ruotsalaiselta huippuvalmentajalta.

Rullahiihtokausi alkaa etelässä monella nyt toukokuussa, ja osalla viimeistään kesäkuussa. Entinen maailmancuptason huippuhiihtäjä ja nykyinen Dala Sports Academyssa eri tasoisia hiihtäjiä – aloittelijoista maajoukkuetason urheilijoihin – valmentava Kalle Gräfnings jakaa tässä artikkelissa vinkkinsä siitä, mitä kannattaa ottaa huomioon ennen kuin aloitat rullahiihtoharjoitukset.

”Hiihtomonot ovat erittäin tärkeä varuste. Suosittelen monoa, jossa on nilkan ympäri menevä kiristys, eli luistelumonoa tai yhdistelmämonoa. Ne tuovat huomattavasti enemmän vakautta verrattuna mataliin perinteisen tyylin monoihin. Kun valitsee tukevammat monot, itseluottamus kasvaa nopeammin ja kehittyminen on nopeampaa,” sanoo Gräfnings.

Tutustu myös uuteen Rullasuksioppaaseemme

Varusteet ovat olennaisia rullahiihdossa

”Voi käyttää suunnilleen samanpituisia sauvoja kuin talvella, mutta tärkeää on, että sauvan piikit ovat terävät. Jos ne eivät ole tarpeeksi terävät, ne voivat lipsua – ja se on todella ärsyttävää, kun ei saa kunnon pitoa,” kertoo Gräfnings ja lisää:

”Rullasukset ovat tietenkin myös tärkeä asia. Suosittelen käyttämään hieman enemmän rahaa hyviin välineisiin – silloin tekniikan oppiminen on paljon helpompaa ja kehitys nopeampaa. Jos ostat käytettyjä välineitä, tarkista että kaikki ruuvit ovat kunnolla kiinni ja että renkaat eivät ole kuluneet.”

Rullahiihtokausi on turvallisuuden suhteen haastavampaa kuin talvikausi lumella. Kypärä ja suojalasit ovat pakolliset varusteet kaikille rullahiihtäjille, mutta Gräfnings suosittelee myös kahta lisäsuojaa erityisesti aloittelijoille:

”Aloituskurssieni osallistujista useilla on ollut polvi- ja kyynärsuojat käytössä ainakin ensimmäisten viiden kerran ajan. Kaatuessa iskut kohdistuvat usein juuri polviin ja kyynärpäihin, ja jos on suojat, voi tuntea olonsa turvallisemmaksi – ja siten kehittyä nopeammin,” Gräfnings kertoo.

Mitä tulisi ottaa huomioon itse harjoituksessa?

”Tärkeintä on suunnitella harjoitus. Tämä tarkoittaa, että ei kannata joutua laskettelemaan alamäkiä, joiden turvallisuudesta ei ole varmuutta. Rullahiihtoa on myös vaikea oppia täysin itse, joten suosittelen ottamaan yksityistunnin tai osallistumaan kurssille. Ehkä tärkein asia on opetella auraus ja sitten vähitellen totutella ’käsittelemään enemmän vauhtia’, koska juuri se on yksi suurimmista eroista talvihiihtoon verrattuna. Kun alamäet sujuvat, voi alkaa harjoitella eri vaihteita ja teknisiä elementtejä,” Gräfnings sanoo.

Onko olemassa yleisiä tekniikkavinkkejä?

”Talvella tekniikka on hieman helpompaa, koska ladussa on selkeä ura, jota seurata. On helpompi päästä oikeaan rytmiin. Yleisin virhe, jonka näen, on että hiihtäjät kiirehtivät liikaa. Siksi vinkkinä rullahiihdossa on hiihtää kevyemmin kuin talvella,” sanoo Gräfnings.

Entä jos treenaan neljä kertaa viikossa – kuinka moni näistä tulisi olla rullasuksilla?

”Silloin sanoisin, että kaksi kertaa viikossa voisi olla rullahiihtoa, yksi harjoitus voisi olla vaihtoehtoista liikuntaa, kuten pyöräilyä tai juoksua, ja yksi voimaharjoitus. Jos mahdollista, voimaa voi seurata vielä yksi kestävyystreeni. Mutta voimaharjoittelu on erittäin tärkeää, jotta kyynärpäihin – jotka ovat kovilla rullahiihdossa – ei kohdistu liikaa rasitusta,” kertoo Gräfnings.

Hiihtoon liittyviä artikkeleja voit lukea myös ProXCskiing.com-sivustolta.

Teksti: Mårten Lång/Käännös Teemu Virtanen