Jasmi Joensuu on yksi niistä nuorista suomalaishiihtäjistä, jolle Lahden MM-kotikisat ovat innostava unelma. Joensuulla, 18, on vielä matkaa maailman huipulle, mutta meriitit nuorten sarjoissa ovat osoittaneet hänen olevan oikealla tiellä. Joensuu kertoo Kestävyysurheilu.fi:lle lajitaustastaan, harjoittelustaan ja tavoitteistaan.

Jasmi Joensuu on ollut ikäluokkansa kärkinimi ensimmäisistä Hopeasompa-kilpailuistaan lähtien. Joensuun menestys Hopeasompa-ikäisenä kertoo enemmän lahjakkuudesta kuin systemaattisesta panostuksesta, sillä pitkään hän vain harrasti monipuolisesti ja kävi lenkillä lähinnä fiiliksen mukaan. Joensuun toinen rakas harrastus oli yleisurheilu, jossa keihäs ja ottelu olivat hänen päälajinsa. Lisäksi hän soitti seitsemän vuotta viulua ja ratsasti. Ratsastamaan hän ehtii enää harvakseen, mutta laji on lähellä sydäntä.

– Keihästä heitin vielä kaksi vuotta sitten tosissani. Olen yleisurheillut pienestä pitäen, ottelinkin vielä muutama vuosi sitten. Yleisurheilu on tuonut elastisuutta ja nopeutta, nopeus on aina ollut yksi vahvuuteni. Keihäänheiton kautta voimatasot ovat aika hyvät, lisäksi liikkuvuutta on tullut. Keihäs oli niin tärkeä harrastus, että viime kesänä tuntui, että jotain puuttuu, kun ei käynyt kisoissa, Joensuu sanoo nauraen.

– Lajivalinta oli varmasti ihan oikea päätös, hän jatkaa.

Krista Pärmäkoski ei ole ainoa hiihtäjä, joka on tyytyväinen Kuortaneeseen asuin- ja harjoituspaikkana. Häntä kuusi vuotta nuorempi Jasmi Joensuu on asunut perheensä kanssa tyytyväisenä Kuortaneella jo kahdeksan vuoden ajan. Joensuun hiihtoperheen ikkunoista näkee Kuortaneen laduille, jotka nuoren hiihtäjän riemuksi ajettiin luonnonlumella tammikuun alussa ensimmäisen kerran pariin vuoteen. Vaikka maasto ei järin mäkistä olekaan, on Joensuu tyytyväinen kotipaikkakuntaansa. Niin tyytyväinen, että hänelle oli itsestään selvää jäädä lukioon Kuortaneelle. Kahtena syksynä hän on hakenut harjoitteluunsa maastoja viettämällä yhden opintojakson Muonion hiihtolukiossa.

– Vuokattia mietin, mutta en halunnut lähteä kotoa vielä silloin. Kuortaneen lukio on meiltä vajaan kilometrin päässä, joten se oli helppo valinta. Kuortaneella harjoituksia on paljon ja vapaita on saanut urheiluun hyvin. Oli varmasti oikea ratkaisu jäädä tänne.

Suomen huippu lähimpänä sprintissä

Enää Joensuu ei vaan mene lenkille, vaan jokaisella harjoituksella on joku idea, jonka urheilija myös tiedostaa ja pyrkii parhaansa mukaan tekemään. Harjoittelu on edennyt nousujohteisesti, suunnitelmallista siitä tuli urheilukioon siirtymisen myötä. Joensuu harjoitteli pitkään isänsä opein, mutta isän rooli muuttui vähitellen valmentajasta suksihuoltajaksi, kun Ari Saarikoski otti vähitellen valmennusvastuuta pari vuotta sitten. Joensuu kokee Saarikosken tuoneen hänelle vielä selkeästi lisää määrätietoisuutta ja järkevyyttä harjoitteluun.

– Määrää on nostettu joka vuosi, nyt se on 600 tuntia vuodessa. Keväällä oli selvä voimajakso, tein voimaharjoittelua salilla ja talvea kohden voimaharjoittelu lajivoimaa enemmän ja enemmän. Tälle vuodelle erityisesti ylävartalon voiman lisäksi kestävyys ja nopeus ovat parantuneet, Joensuu kertoo.

Tänä talvena Joensuun päätähtäin on nuorten MM-kisoissa Kazakstanin Almatyssa helmikuun alussa. Hänellä on takanaan muiden nuorten arvokisojen jatkoksi myös jo yksi nuorten MM-reissu, joten Kazakstanissa hän odottaa itseltään jo tuloksia ”opintomatkan” jälkeen.

– Nuorten arvokisat ovat jättäneet hampaankoloon ja nälkää, viime vuonna nuorten MM-kisoissa näin, ettei maailman kärki niin kaukana ole. Olen nähnyt, että onnistumisella on mahdollisuudet korkeallekin. Nyt nuorten MM-kisoissa on jo kovat tavoitteetkin. Perinteisen sprintti on kaiken onnistuessa minulle hyvä matka. Toinen päämatka on vapaan vitonen, jolle ominaisuuksia on koetettu saada paremmaksi. Pursuit on ehkä aavistuksen vielä pitkä matka, hän miettii henkilökohtaisia matkoja.

Alkukausi on sujunut omien odotusten mukaisesti ja suunnitellusti, joten tavoitteet nuorten MM-kisoissa ovat korkealla, vaikka tulostavoitteita onkin vaikea määritellä:

– Sprintissä välieräpaikka on tavoite. Muuten ehjät hiihdot, että saisi parhaat kisat tärkeimpään paikkaan ja ei jäisi jossiteltavaa. Siihen voisi olla tyytyväinen.

Menestys nuorten sarjoissa on hänelle tärkeää, vaikka tavoitteet ovat aikuisten huipulla.

– Kasvattaahan se motivaatiota, kun näkyy tuloksia. On se tärkeää myös siksi, että saa vähän nimeä näkyviin.

Millä aikataululla hän kaavailee nousevansa Suomen kivikovaa kärkeä haastamaan?

– Sprintissä parin vuoden sisällä kärki alkaa varmaan tulemaan lähemmäksi, jos kaikki menee hyvin. Muuten viiden vuoden sisällä on varmaan realistinen. Lahden MM-kisat ovat vielä aika kaukainen tavoite. Olisi kyllä upeaa päästä hiihtämään siellä, Joensuu sanoo.

– Heidi Lehikoinen