Kavereita, kovaa treeniä porukassa, vinkkejä kotiharjoitteluun ja toimivaa koulunkäyntiä tarjoaa maastohiihdon yläkoululeiritys. Leiritys tuo esimerkiksi Vuokattiin vuosittain noin 75 nuorta vuosittain viidesti viikon leirille.

Hiihtoliiton nettisivujen mukaan yläkoululeirityksen tarkoituksena on edesauttaa nuoren maastohiihtäjän uraa omalla urheilijan polullaan. Leirityksen tavoitteena on yhdistää koulunkäynti ja urheilu saumattomasti yhteen. Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa yläkoululeireillä yhtenä valmentajana toimiva Jaakko Halonen on tyytyväinen yläkoululeirityksen kehitykseen. 

– Aluksi oli yksi ryhmä muistaakseni 8.–9. luokkalaisille, nykyään on seiska-, kasi- ja ysiluokkalaisille omat ryhmät. Kasvua on tullut, entistä enemmän nuoria hakee yläkoululeiritykseen. Nykyään paikkana ei ole pelkästään Vuokatti, vaan leiritystä on ympäri Suomen. Se on hyvä asia, Halonen sanoo.

Leirejä on ympäri vuoden. Niillä käydään läpi kuhunkin vuodenaikaan sopivaa harjoittelua. Keväällä julkistettu suomalainen valmennuslinjaus ohjaa ohjelmien suunnittelua.

– Leireillä on esimerkkiharjoituksia, joita voisi sitten kotona tehdä yksin ja toteuttaa laadukkaasti. Leiriohjelmat tehdään sen mukaan, mitä toivomme nuorten tekevän kotiharjoittelussaan.

Yläkoululeiritysten jälkeen hiihtäjät ovat monella tapaa valmiimpia kuin olisivat ilman leiritystä.

– Hiihtotaitavuudessa se näkyy hyvin usein. Meillä rullahiihto alkaa taitopainotteisesti, ja ohjeistukset ovat, että rullahiihdossa olisi aina pieniä taito-osioita. Kyllä se lukioon tullessa näkyy, jos taitoratoja on kotona jaksanut toteuttaa ja osannut tehdä.

Valmentaja Jaakko Halonen kuvaa harjoituksen lomassa tekniikkaa. Kuva: Heidi Lehikoinen

Leireillä yksi osa on koulunkäynti, johon on järjestetty erillistä aikaa lounaan jälkeen.

– On koulutila, jossa on henkilö auttamassa läksyjen kanssa. Hyvin usein (nuoret) auttavat toisiaan, jos tulee vaikeuksia läksyjen kanssa. Mahdollisuus on olla tilassa 1,5–3 tuntia, yleensä he saavat 1,5 tunnissa tehtyä. On hyvä, että on tietty kouluaika, se tulee käytettyä tehokkaasti hyödyksi. Mielestäni se on toiminut mukavasti.

Viime talvena hyväksi koettu uudistus oli, että yläkoululeiriläiset kokoontuivat tammikuussa Vuokattiin yhteisleirille ja kilpailemaan.

– Ilmapiiri vaikutti mukavalta ja rennolta. Yläasteiässä kisojen tulisi olla mukavia ja rentoja tapahtumia. Toivoisin rentoutta yläasteikäisten kisailuun. Jatkossa kokisin hyvänä, että olisi yhteistoimintaa muiden leirien kanssa.

Halonen on tyytyväinen siihen, millaiseksi yläkoululeiritys on kehittynyt. Jatkokehitystoiveet liittyvät siihen, että alakoululaisillekin olisi jotain vastaavaa.

– Ehkä toivoisin, että 5. –6. luokkalaisille olisi vähän erilaisella konseptilla muutamia leirejä.

”Leirit ovat tosi odotettuja”

Espoon Hiihtoseuraa edustavat Silva Kemppi ja Heikki Sumanen ovat yhdeksäsluokkalaisina jo yläkoululeirityksen konkareita. Vaikka heillä on seurankin puolesta kolme kertaa viikossa tarjolla yhteistreenejä, ovat yläkoululeirit olleet tärkeitä – ja kovia.

– Rankkoja leirejä ne ovat, vuoden kovimpia viikkoja harjoituksellisesti. Treeneistä mieluisimpia ovat varmaan nämä kovimmat: sauvarinne, vaaran päälle hiihto ja pitkät polkuvaellukset, Sumanen sanoo.

Molemmat ovat tyytyväisiä myös siihen, että yläkoululeirityksessä valmentajat eivät vaihdu.

– Leirit ovat olleet tosi odotettuja, on tosi kiva tulla. Kun tekee yhdessä kavereiden kanssa kovia tehotreenejä, saa niistä ihan eri tavalla irti, Kemppi sanoo.

Teiskon Urheilijoita edustava Akseli Pitkänen on saanut leireiltä paljon uusia kavereita. Leirit ovat myös kehittäneet häntä urheilijana.

– Varmasti olisin huonompi hiihtäjä ilman tätä leiritystä. Nopeus on kehittynyt leirien aikana paljon, kun siitä on tullut kommenttia. Siinä samassa kaikki muutkin ovat kehittyneet, Pitkänen sanoo.

-Heidi Lehikoinen