Perheterapeuttina, kirjailijana, kouluttajana ja mentaalivalmentajana työskentelevä Pekka Hämäläinen päätyi urheilupsykologian pariin faniuden kautta. Hänen lempijoukkueellaan SaiPalle ei kulkenut jääkiekkokentällä.

– Olen aika rohkea ottamaan kontakteja ihmisiin, joten mietin, miten voisin omalla osaamisellani auttaa joukkuetta ja otin sitten yhteyttä, Hämäläinen kertoo. Hän loi SaiPan organisaatioon työnohjausprosessin ajatuksella ”menestyvän joukkueen takana on vahva tukiorganisaatio”.

Hämäläisen aloittaessa yhteisössä annettiin toisille kovaa palautetta paikallislehtien sivuja myöten.

– Projekti kesti vuoden ja sen aikana opeteltiin puhumaan toisista vain hyvää, Hämäläinen sanoo. Ilmapiirissä ja ihmissuhteissa tapahtuvia muutoksia on vaikea mitata numeerisin tuloksin, mutta ainakin pelitulokset paranivat, SaiPa nousi SM-liigan kärkijoukkueiden kastiin ja Hämäläinen oli saanut olla omalta osaltaan mukana auttamassa lempijoukkuettaan.

Sen jälkeen Hämäläinen on työskennellyt monien jääkiekkovalmentajien kanssa, sekä ohjannut nuoria yleisurheilijoita ja ampumahiihtäjiä urheilijana ja ihmisenä kasvamisessa.

– Suomi on mentaalivalmennuksen takapajula. Yhdysvalloissa ja Kanadassa, tai samoin myös Ruotsissa ja Norjassa , psykologi on normaali osa joukkuetta. Suomessakin asenteet ovat vihdoin muuttumassa, Hämäläinen arvioi tilannetta.

Apua valmentajalle

– Valmentajien työ on usein yksinäistä ja siksi on hyvä päästä puhumaan mieltä askarruttavista asioista ja kaivelemaan jääneistä tilanteista jonkun ulkopuolisen kanssa, sanoo Hämäläinen, joka itse toimii tällä hetkellä kahden valmentajan mentorina.

Urheilijoiden henkisestä valmennuksesta ja mentaalipuolen hallinnasta puhutaan paljon, mutta valmentajien itsensä kehittäminen on jäänyt paitsioon. Valmentaja tekee Hämäläisen sanojen mukaan ”työtä omalla persoonallaan”.

– Oman persoonan kautta työskennellessä on tutustuttava itseensä, omiin vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa. Tämä voi joskus olla kivulias prosessi ja jäädä siksi jopa tekemättä, Hämäläinen sanoo.

Hämäläinen on kirjoittanut jääkiekon parissa saamansa kokemuksen perusteella kirjan Voittoon. Mentaalivalmennusta jääkiekkoilijoille ja muille tavoitteellisille (2012). Vaikka se on suunnattu jääkiekkoilijoille ja esimerkit tulevat jääkiekkokentältä, pätevät samat huomiot muihinkin lajeihin. Kirjasta löytyy koskettava esimerkki tilanteesta, jossa joukkueen valmentaja ei tullut toimeen yhden nuoren pelaajan kanssa.

Pelaaja tuntui valmentajasta ärsyttävältä ja lopulta välit menivät niin jäätäviksi, että valmentaja suunnitteli potkivansa pelaajan ulos joukkueesta. Siinä kohdassa hän kuitenkin ymmärsi olevansa tilanteessa aikuinen ja päätti ottaa itseään niskasta kiinni. Hän keskusteli asioista pelaajan kanssa henkilökohtaisesti ja kertoi avoimesti tunteistaan ja ajatuksistaan. Valmentaja ja pelaaja pääsivät sopimukseen ja lopulta heidän suhteensa kehittyi hyvin luottamuksellisesti ja pelaajan käytöskin muuttui.

Vuorovaikutustaidot tärkein työkalu

Pekka Hämäläisen arvioi valmennuksen suurimman ongelman olevan puutteellisissa vuorovaikutustaidoissa.

– Kun viesti ei mene perille, on valmentajan tehtävä miettiä, miten sanoa asia toisin ja toimivasti. Valmentaminen on jatkuvaa uusien keinojen etsimistä, Hämäläinen muistuttaa.

Valmentajille järjestettävissä koulutuksissa valmentajat ovat päässeet käsittelemään ongelmatilanteita yhdessä toisten valmentajien kanssa.

– Vertaistuki on tärkeää. Olisi hienoa, jos valmentajalla olisi oma mentori tai oma koutsi, jonka kanssa käydä läpi ongelmia.

Hämäläinen on julkaissut 21 kirjaa ja seuraava ilmestyy syksyllä. Se on nimeltään Johda mielelläsi. Kirja on suunnattu paitsi esimiehille myös valmentajille.

– Kirjassa on mukana muun muassa Erkka Westerlundin ajatuksia valmennusfilosofiasta, jossa korostetaan suoritustunteen merkitystä onnistumisen kannalta. Maalivahti Jussi Markkanen taas kertoo mentaalisesta valmentautumisestaan peleihin, Hämäläinen esittelee. Monet esimiehille suunnatuista esimerkeistä taas ovat vuorostaan sovellettavissa valmentajan työhön.

Itsetutkiskelun kautta huippuvalmentajaksi

Valmentajana kehittyminen tarkoittaa jatkuvaa itsetutkiskelua.

– On koetettava arvioida, olisiko omien asenteiden ja käytöksen muutos tarpeellista. Miten sanon jonkun asian, että viesti menee perille? Valmentaminen on välillä hiuksenhienoa oivaltamista siitä, milloin ja miten sanoa asiat, pohtii Hämäläinen.

Hämäläinen on urheilupuolella työskennellyt lähinnä jääkiekkovalmentajien kanssa, mutta yksilön valmentaminen ei juuri eroa joukkueen valmentamisesta.

– Joukkueen valmentaminen on yksilöiden valmentamista. Toimivan joukkueen rakentaminen lähtee yksilöiden kehityksestä ja siitä, että valmentaja tuntee kaikki jäsenet, Hämäläinen muistuttaa.

Yksilöön tutustuminen ja urheilijan tunteminen tarkoittaa valmennuksen näkökulmasta sitä, että kartoitetaan kaikki elämän osa-alueet vanhemmuussuhteista rahankäyttöön.

– Luottamuksen kasvattaminen on avainasemassa. Luottamuksellisessa suhteessa voi sanoa reilusti ja suoraan kaikesta. Kun kokematon urheilija jää suremaan tapahtunutta virhettä, valmentaja voi auttaa kääntämään katseen eteenpäin. Luottamuksellisessa suhteessa urheilija pystyy käsittelemään myös negatiivisen, kehityskohtia osoittavan palautteen. Urheilija ymmärtää, että valmentaja on hänen puolellaan ja haluaa hänen parastaan ja menestystään.

– Outi Hytönen