Maastohiihdon kärjessä jylläävät tutut maat, mutta taustalla monet muutkin tekevät kovaa kehitystyötä.

Turkki on yksi esimerkki maasta, jossa entiset hiihtäjät tekevät tutkimustyötä ensisijaisena tavoitteenaan kehittää maastohiihtoa omassa maassaan. Se on myös yksi esimerkki ajattelusta, joka kesäkuun alussa Vuokatissa pidetyssä kansainvälisessä hiihtokongressissa korostui: tutkimus ja käytännön valmennustyö toimivat yhä tiiviimmin yhdessä.

Yarim, Ebru Cetin ja Bahar Ateg esittelivät posterissaan tutkimustaan ”Effect of aerobic high-intensity interval training on Vo2 max and anaerobic power in cross country skiers”. Tutkimuksessa kaikkiaan 18 juniorihiihtäjää lisäsi harjoitteluunsa 8 viikon ajan 2 kilometrin ylämäkeen (korkeusero 144m) tehdyn tehoharjoituksen, jossa rullahiihdettiin mäki kahdesti 10 minuutin palautuksella. Harjoitus tehtiin kolme kertaa viikossa normaalin kevään harjoittelun ohessa. Yarimilla ja Cetinillä on itsellään hiihtotausta, joten harjoitusjakson vaikutus ja positiiviset tulokset eivät tulleet suurena yllätyksenä.

Tulokset intervallitutkimuksesta.

– Halusimme tutkia erilaisia harjoitusmetodeja, että saisimme urheilijoitamme kehitettyä. Tutkimuksessamme huomasimme, että kahdeksan viikon tällainen jakso on hyvä, Imdat Yarim kertoi.

Ebru Cetin sanoo, että rullahiihtoharjoittelu itsessäänhän on normaalia hiihtäjän harjoittelua. Urheilijoiden mukaan saaminen oli muun muassa siksi hyvin helppoa.

– Urheilijat valmistautuivat samalla kesäkuiseen rullahiihtokisaan. He huomasivat itsekin kehityksensä ja olivat hyvin tyytyväisiä, kun tuloksiakin tuli. Tässä kahdeksan viikon jaksossa monet osa-alueet kehittyivät, mikä muutti myös valmentajiemme ajatuksia harjoittelusta.

Turkkilaiset ovat tehneet paljon tutkimusyhteistyötä itävaltalaisten kanssa.

– Pitää myös sanoa, että pidämme tästä Vuokatin urheiluopistosta todella paljon. Ehkä näiden saamiemme kontaktiemme mukaan teemme suomalaisten kanssa tutkimusyhteistyötä, Yarim sanoo.

Tutkimusten hyödyntäminen on vuoropuhelua
Turkissa on viime vuosina järjestetty muun muassa nuorten MM-hiihdot, mutta maastohiihtoa kilpailumielessä harrastavia on vain 200.

– Alppihiihto on suositumpaa ja hallituskin tukee sitä, Cetin sanoi.

Nähtäväksi jää, millaiseen lentoon maastohiihto Turkissa tulevina vuosina tutkimustoiminnan tuella nousee. Tutkimuksen ja käytännön yhteiseloa pohdittiin hiihtokongressissa myös päätöskeskustelussa, jossa urheilijapuheenjohtajana ollut Martti Jylhä kiteytti varmasti monen urheilijan näkökulman hyvin:

– En halua osallistua tutkimukseen, jossa en saa mitään itselleni tai se ei mitenkään liity minuun, Jylhä sanoi.

Myös huippututkijat kokivat, että hyvin suunniteltuun, ajoitettuun ja pohjustettuun tutkimukseen myös urheilijoita on helpompi saada mukaan. Onnistuneet ja käytäntöä hyödyttävät tutkimukset edellyttävät myös tiivistä vuoropuhelua tutkijoiden ja valmentajien kesken. Tutkimustulosten hyödyntäminen ja harjoittelun hienosäätö sen sijaan on aina urheilijan ja valmentajan yksilöllisesti ratkottava asia.

-Heidi Lehikoinen