Harvinainen välivuosi arvokisoista antaa kalenterin puolesta tilaisuuden rakentaa harjoittelua eri lailla, mutta kuinka paljon muutoksia lopulta tehdään? Kestävyysurheilu.fi kyseli aiheesta muutamilta maajoukkuehiihtäjiltä.

Hienon arvokisadebyytin tehneen Ristomatti Hakolan kausi on Lapponiaa vaille paketissa. Hyvässä kehitysvauhdissa olevalle hiihtäjälle välivuosi arvokisoista ei sinänsä muuta mitään.

– Tavoitteena on vakiinnuttaa taso ja parantaakin pari napsua. Välivuosi ei hirveästi vaikuta, sillä harjoittelussa on muutenkin kiristämistä. Tarkoitus on harjoitella kovempaa ja enemmän mitä koskaan, Hakola määrittelee.

Monelle kokeneemmalle maajoukkuehiihtäjälle välivuosi arvokisoista on erityisen hyvä tilaisuus kokeilla harjoittelussa jotain uutta sisällöllisesti tai määrällisesti. Anne Kyllönen ei ole kovin innokas kokeilemaan mitään suurta muutosta.

– Ei hirveitä haluja ole lähteä kokeilemaan mitään. Vanha systeemi on toiminut niin hyvin, ja sillä on tullut tulosta. Jotenkin koen, ettei hyvää kannata muuttaa. Varmaan pikkujuttuja myös sen mukaan, mitä maajoukkueella sitten on tänä vuonna ideana painottaa. Alustavasti ainakin tuntuu, ettei ole haluja kokeilla mitään uusia. Pääasia, että pysyy terveenä.

Aino-Kaisa Saariselle kausi oli haastava, sillä varvasmurtuma vaikutti syksyn harjoitteluun merkittävästi. Siksi hänelle välivuosi tarkoittaa lähinnä paluuta hyviksi havaittuihin treeneihin.

– Haasteenani on, että jouduin jalan takia jättämään juoksulenkit ja loikat syksyllä väliin. Ne ovat olleet minulle tärkeä osa harjoittelua. Huomasin, että maksimivauhtini on hieman pudonnut, ja se on varmasti siksi, että en ole saanut jaloille sellaista kovaa, hermottavaa harjoitusta tehtyä. Sitä maksimihiihtovauhtia lähden korottamaan, ja vauhdikkaaseen hiihtoon tulemme kiinnittämään huomiota, Saarinen sanoi kautta miettiessään.

Pärmäkoski miettii muutoksia tehoharjoituksiin ja harjoitusjaksoa kilpailukaudelle

Krista Pärmäkosken kausi meni MM-viestimitalista huolimatta pieleen sairastelujen vuoksi. Pärmäkoski pohtii määrän noston lisäksi muutoksina tehoharjoitusten toteutusta sekä kilpailukauden harjoittelua, sillä tarkoitus on menestyä myös kokonaismaailmancupissa.

– Nyt kilpailukauden harjoitteluni on ollut pääsääntöisesti kilpailuun valmistava harjoitus ja palauttelua. Mietinnässä on, otetaanko kisakaudelle ihan puhdas harjoitusjakso. Kun ei ole arvokisoja, pitäisi vielä loppukaudestakin jaksaa hiihtää hyviä kisoja, Pärmäkoski sanoo.

Määrän ja tehojen lisäksi voi muuttua myös painopiste, kuten toistaiseksi paremmin sprintissä hiihtäneellä Juho Mikkosella. Tälle kaudelle hän satsasi sprinttiin, mutta kertoi viime viikolla kestävyysurheilu.fi:n haastattelussa painopisteen olevan ensi talvena normaalimatkoilla. Kehitystä hän hakee katsomalla, kuinka paljon määrää kestää. Myös mäkien kipuamista on kesän harjoitteluun tulossa enemmän.

– Heidi Lehikoinen